Valtuustoaloite: Kerava mukaan Ympäristöministeriön Green deal -sopimukseenTiistai 1.10.2024 klo 7.53 Tein 30.9.2024 kokoontuneelle Keravan kaupunginvaltuustolle aloitteen Keravan liittymiseksi Ympäristöministeriön Grean deal -sopimukseen. Aloite sai tuekseen 24 allekirjoittajaa eri valtuustoryhmistä. Tällainen oli aloitteen sisältö: Vapaaehtoisten ja määräaikaisten Green deal -sopimusten kautta edistetään kestävää kehitystä ja etsitään ratkaisuja ilmastohaasteisiin, luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen, luonnonvarojen ylikulutukseen ja kiertotalouden edistämiseen Suomessa. Green deal -sopimuksella sopijapuolet voivat sitoutua kunnianhimoisiin tavoitteisiin. Kyseessä on strateginen sitoumus, johon kunnat voivat lähteä mukaan. Sopimukset ovat osa Suomen kestävän kehityksen toimikunnan yhteiskuntasitoumusta ja ne mahdollistavat lainsäädäntöä joustavamman toimintamallin tehokkaampien ratkaisujen etsimiseen. Sitoumuksen antaneet toimijat sitoutuvat Green deal -sopimusten tavoitteiden edistämiseen ja toimenpiteisiin tekemällä ministeriön hyväksymän sitoumuksen Sitoumus2050.fi -sivustolla. Toimijat määrittelevät sitoumuksessaan omat tavoitteensa ja toimenpiteensä. Sitoumusten lähettämisen määräajat ovat 8.10.2024 (3. kokous) ja 7.11.2024 (4. kokous). Me allekirjoittaneet ehdotamme, että Keravan kaupunki tekisi Grean deal -sopimuksen. Inna Kallioinen
|
Tilinpäätöspuheeni kaupunginvaltuustossa 11.6.2024Tiistai 11.6.2024 klo 21.57 Arvoisa kaupunginvaltuusto, Viime vuosi oli Keravalle kuten muillekin kunnille historiallinen vuosi, koska sote-toimiala siirtyi hyvinvointialueen vastuulle. Käytännössä tämä tarkoitti, että suuri osa aikaisemmin kaupungin vastuulla olleista palveluista siirtyi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen vastuulle ja sen palvelukseen siirtyi paljon työntekijöitä. Kaupungin tehtävät muuttuivat erilaisiksi kuin ennen, ja se aiheuttaa uudistustarpeita kaupungin organisaatiolle. Kerava sai pidettyä taloutensa tasapainossa ja käännettyä lainamäärän laskuun, vaikka ainakin osittain talouden ylijäämässä oli kyse edellisten vuosien tuloverokertymän vaikutuksista vuoden 2023 talouteen. Lainamäärä kääntyi laskuun, mutta suhteellinen velkaantuneisuus on kasvanut huomattavasti sote-uudistuksen takia. Velat jäivät kaupungin vastuulle, vaikka merkittävä osa budjetista siirtyi pois kaupungilta. Lainamäärä verrattuna moniin muihin kuntiin on sinänsä vielä kohtuullinen. Tulevaisuuden investoinnit ja lainojen kallistuneet korkokustannukset on kuitenkin pystyttävä hoitamaan yhä pienemmillä tuloilla. Tämä herättää huolta. Globaali taloustilanne on haastava. Kaupunki joutuu kantamaan taloustilanteeseen liittyviä riskejä, mutta sen on pysyttävä samalla hereillä niistä ongelmista, joita maailmantilanne keravalaisten ihmisten arkeen aiheuttaa. Monet ihmiset kokevat hintojen nousun myötä haasteita arjessaan. Keskustan valtuustoryhmä kiinnittää huomiota siihen, että valitettavasti Kerava joutui kaupungin taloustilanteen parantamiseksi viime vuonna turvautumaan tuloverotuksen kiristämiseen. Tämä tietysti heikentää keravalaisten veronmaksajien henkilökohtaista taloutta. Liian innoissaan Keravan taloustilanteesta ei siis kannata näissä olosuhteissa olla. Viime vuosi jäi keravalaisten mieleen erityisesti Keravan osakseen saamasta valtakunnallisesta huomiosta ja rankasta julkisesta kritiikistä liittyen kaupunkimme hankintoihin. Kerava sai viime vuonna tehdyistä keppijumppahankinnoista helmikuussa Kilpailu- ja kuluttajavirastolta huomautuksen. Me Keskustassa olemme suhtautuneet vakavasti erityisesti tähän huomautukseen. On hyvä, että vaikkakin hiukan hitaasti, lopulta kaupunginhallitus reagoi asiaan jämäkästi ja nyt Keravalla on käynnissä työ hankintaprosessien ja laajemminkin hyvän hallinnon kehittämiseksi. Keskuskoulun peruskorjaus käynnistyi vihdoin viime vuonna. Keskustan ryhmä teki aktiivista työtä, jotta tähän suureen remonttiin ei olisi ryhdytty, vaan vanhan huonokuntoisen rakennuksen tilalle olisi saatu nykyaikainen uusi koulu. Tässä tavoitteessamme emme kuitenkaan onnistuneet, ja enemmistö päättäjistä oli vanhan koulun remontoimisen kannalla. Tätä päätöstä on kunnioitettava ja toivottava remontin onnistumista. Vaikka olimmekin päätöksestä eri mieltä, näin juhlavuonna on arvostettavaa saada omin silmin nähdä, että Keravalla katukuvassakin näkyy kerroksia kaupunkimme satavuotisesta historiasta. Viime vuonna Keravalla valmistauduttiin tähän 100-vuotisjuhlavuoteen. Kun yhteistyöstä asuntomessujen kanssa päätettiin irtaantua, viime vuosi kului kaupungin itse tekemän Uuden rakentamisen festivaalin valmistelun merkeissä. Keskustan ryhmä suhtautui jo alun alkaen skeptisesti asuntomessuihin, mutta positiivisena puolena näimme sen, että niiden myötä koko Kivisillan alue saataisiin rakentumaan kerta heitolla. No, tässä vaiheessa voidaan jo todeta, että vaikka viime vuonna kuinka paljon panostettiin URF:iin niin rahallisesti kuin ajallisesti, alkuperäinen tavoite ei tule lähellekään toteutumaan. Nyt jälkikäteen voidaan miettiä, olisiko asuntomessuhankkeen epäonnistumisen myötä kannattanut sittenkin päätyä toisenlaiseen ratkaisuun ja jättää näin massiivisen yhteisillä rahoilla toteutetun pitkän kesäfestivaalin suunnittelu viime vuonna väliin. Olisiko nämä voimavarat voitu sittenkin käyttää yhteiseksi hyväksi jollain tärkeämmällä tavalla? Muitakin käyttökohteita rahoille varmasti olisi ollut löydettävissä, kun verotuksen kautta saadut rahavarat julkisiin palveluihin ovat aina rajalliset ja mahdollisia käyttökohteita on aina lukuisia. Toivomme tietysti, että URF onnistuu ja houkuttelee monia keravalaisia osallistumaan ja että ainakin joskus sadan vuoden päästä tulevaisuudessa on Kivisillan alue saatu laajemmalti rakentumaankin ja näyttää alue erilaiselta kuin nyt. Keskustan valtuustoryhmä toivottaa Keravalle hyvää 100-vuotisjuhlavuotta ja kaikille rentouttavaa ja virkistävää kesää. Kiitos! Inna Kallioinen
|
Lähipalvelut tärkeitä myös pääkaupunkiseudullaMaanantai 29.4.2024 klo 21.18 Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluevaltuusto käsitteli kokouksessaan 29.4.2024 palveluverkkosuunnitelmaa. Käytin kokouksessa puheenvuoron, jossa painotin lähipalveluista huolehtimisen tärkeyttä myös pääkaupunkiseudulla. Lähipalveluja ei täällä mitata niinkään kilometreissä kuin ajassa. Moni käyttää julkista liikennettä, ja tärkeää saavutettavuuden kannalta on se, että palvelut löytyvät hyvien yhteyksien päästä. Muistutin myös palvelujen saavutettavuudesta erikielisille asukkaille, sillä muiden kuin suomea ja ruotsia puhuvien osuus on alueellamme iso. Palvelujen parantamiseksi tulee myös käyttää liikkuvia palveluita ja pop-up-hoitoyksiköitä. Uusia mahdollisuuksia palvelutarjontaan on haettava myös digipalveluista. Tässä puheenvuoroni kokonaisuudessaan: Palveluverkkoa kehittäessä laadukkaista lähipalveluista on erittäin tärkeää huolehtia myös täällä pääkaupunkiseudulla, jossa välimatkat ovat useimmiten lyhyempiä kuin jossain muualla Suomessa. Täällä monet elävät julkisen liikenteen varassa, ja vaikka matkat voivat olla kilometreissä lyhyitä, siirtymät voivat olla minuuteissa pitkiäkin ja palveluilla on paljon käyttäjiä. Matkoja ja saavutettavuutta ei siis mitata ja arvioida täällä niinkään kilometreissä, vaan pikemminkin ajassa eli siinä, kuinka kauan palveluun siirtyminen kotoa kestää ja kauanko joutuu jonottamaan. Erityisesti sellaiset peruspalvelut, joita tarvitaan usein tai joita useimmat meistä joskus tarvitsevat ja jotka eivät vaadi vaativaa erikoisosaamista ja välineistöä, pitäisi pystyä toteuttamaan niin, että niiden saavutettavuus on hyvä. Näiden palveluiden on siis oltava lähellä ihmisiä ja niihin hakeutumisen on oltava helppoa. Osa saavutettavuutta on sekin, miten pystymme turvaamaan sujuvat palvelut alueellamme erikielisille henkilöille, kun alueemme erityispiirre on varsin suuri ja edelleen kasvava muun kuin suomen- ja ruotsinkielisten henkilöiden määrä. Lähipalveluita voidaan toteuttaa myös liikkuvien palveluiden ja pop-up-hoitoyksiköiden avulla sekä digipalveluita kehittämällä. Parhaimmillaan digipalvelut voivat tuoda yhä laajemman skaalan palveluita ihmisten koteihin, mahdollistaa nopeamman hoitoon pääsyn ja samalla tuottaa palvelut entistä kustannustehokkaammin. Toisaalta digipalveluiden lisäämisessä haasteena voi olla se, ettei kaikilla ole digipalveluiden käyttämiseen tarvittavia taitoja, tietoturvaan liittyy omat erityiskysymyksensä ja inhimillinen kohtaaminen saattaa jäädä vähäisemmäksi. Pidän digipalveluita osana laadukasta lähipalveluverkkoa kuitenkin suurena mahdollisuutena. Digipalveluiden ja liikkuvien palveluiden kehittäminen ei saa jäädä pelkiksi puheiksi. |
Kun pitää valita kahdesta kohtalaisen hyvästäSunnuntai 4.2.2024 klo 13.58 Presidentinvaaleissa on jäljellä kaksi kokenutta ja mielestäni kohtalaisen hyvää, ei-vasemmistolaista ehdokasta. Osmo Suni peräänkuulutti mielipiteessään 2.2.2024 Keravan Keskustalta selkeää kannanottoa ja patisti meitä Kokoomuksen tueksi kampanjoimaan kiitoksena vuonna 2000 kokoomuslaisten Esko Aholle Keravalla osoittamasta tuesta. Kiitos siitä. Nyt asetelma on kuitenkin toisenlainen. Keravan Keskustan valtuustoryhmä ja kuntayhdistys tekivät jo selkeän päätöksen olla asettumatta toisella kierroksella kummankaan ehdokkaan tueksi. Jokainen voi henkilökohtaisesti lähteä kampanjoimaan kumman tahansa puolesta. Kannustamme kaikkia pohdiskeluun ja äänioikeuden käyttämiseen. Minä pidän Stubbin tärkeinä ansioina hänen koulutustaan ja armeijan suorittamista. Haaviston eduiksi puolestaan koen hänen kuuntelu- ja keskustelutaitonsa ja ajantasaisen kokemuksen Suomen ulkopolitiikan vastuutehtävistä. Haaviston rauhallinen harkintakyky lienee luontainen arvokas ominaisuus. Stubb näyttäytyy voimakkaasti Kokoomukseen kiinnittyneenä oikeiston ehdokkaana, kun taas Haavisto on valitsijayhdistyksen ehdokas ja sijoittuu oikeisto-vasemmisto-akselilla keskikentälle. On mahdotonta antaa äänestyssuosituksia muille, kun omakaan valinta ei ole vielä täysin selvillä. Viisautta harkintaan kaikille meille, jotka vielä pohdimme toisen kierroksen valintaamme! Inna Kallioinen
|
Budjettipuheeni Keravan kaupunginvaltuustossa 11.12.2023Maanantai 11.12.2023 klo 21.44 Inna Kallioinen: Keskustan valtuustoryhmän budjettipuheenvuoro 11.12.2023 Arvoisa kaupunginvaltuusto, Olemme hyväksymässä talousarviota, joka perustuu meidän ryhmien yhdessä neuvottelemaan taloussopuun sekä viime kokouksessamme päättämäämme kuntaveron korottamiseen. Talousnäkymät eivät anna aihetta riemuun. Kuntaveron korottaminen oli tässä tilanteessa välttämätön. Sen avulla saimme Keravan talouden tasapainoon. Me Keskustassa olemme pitkään vastustaneet kuntaveron korotuksia. Päätös olikin meille erittäin epämieluisa, vaikkakin tässä tilanteessa tarpeellinen. Huolestuttavaa on kuitenkin se, että taloussuunnitelmamme seuraaville vuosille ei näytä sen valoisammalta. Taloussuunnitelma rakentuu myös seuraavana vuonna veronkorotusten varaan. Veronkorotuspäätöksiä jatkamalla me häviämme kilpailun hyvistä veronmaksajista, jotka miettivät asuinpaikan valintaa pääkaupunkiseudun tuntumassa eri paikkakuntien välillä. Mikä heille on se porkkana, joka heidät houkuttelisi Keravalle asumaan, jos lähikunnissa veroprosentti on selkeästi alhaisempi ja asuinpaikan vaikutus oman talouden veromenoihin on vuositasolla tuntuva? Veropäätökset tehdään aina vuodeksi kerrallaan, ja me Keskustassa olemme sitoutuneita ensi vuotta koskevaan veroprosenttipäätökseen. On kuitenkin niin, että veroprosenttia korotettuamme Keravalla on oltava taloudessa entistäkin tarkempana. On myös oltava valmiutta tarkastella ensi vuonna tilannetta puhtaalta pöydältä uudestaan. Jos esimerkiksi työllisyys kehittyy suotuisasti, meillä on oltava valmius tulevaisuudessa myös tiputtaa kuntaveroprosenttiamme ja mahdollistettava ihmisille suurempi valinnanvapaus itse päättää, miten he rahansa käyttävät. Jos tilanne tulevaisuudessa näyttää siltä, että rahat eivät vieläkään riitä ja veronkorotuksia joudutaan jälleen harkitsemaan, olisi rinnalla harkittava myös muita mahdollisuuksia saada kaupungille lisää tuloja. Meillä Keskustassa löytyy veronkorotusten välttämiseksi tahtotilaa avoimesti tarkastella mahdollisuuksia saada Keravan Energiasta tuloja kunnalle. Yhtiöiden tehtävä on tuottaa omistajalleen voittoa eikä siinä olisi mitään erikoista, jos Kerava alkaisi ottaa Keravan Energiasta tuloja. Tällä hetkellä Keravan Energiasta hyötyvät keravalaiset edullisina sähkönsiirron hintoina, mikä on erittäin hieno juttu. Eniten hyötyvät nyt kuitenkin he, jotka käyttävät sähköä eniten. Veronkorotukset puolestaan kohdistuvat vain tuloja saavaan väestöön. Jos Keravan Energiasta otettaisiin tuloja, niin ikään kuin kaikki olisivat talkoissa mukana – sekä kaikki keravalaiset että keravalaiset yritykset. Hyvät valtuutetut, On nurinkurista, että Kokoomus ja Perussuomalaiset ovat maan hallituksessa keventämässä koko valtakunnan tasolla kaikista rikkaimpien ihmisten verotusta, keventämässä oluen verotusta ja keventämässä bensan verotusta. Samaan aikaan kuntataloutta kurjistetaan ja joudumme kiristämään kuntaverotusta ja samaan aikaan pienituloisia ja lapsiperheitä ajetaan yhä vaikeampaan taloudelliseen tilanteeseen. Myös Keravan osalta tämä valtakunnan politiikan suunta huolestuttaa – miten pärjäävät jatkossa ne keravalaiset, joilla on jo valmiiksi ollut taloudessa niukkaa? Budjettineuvotteluissa esiin noussut varhaiskasvatuksen vaaterahakysymys jakoi ryhmässämme mielipiteitä. Toisaalta on hienoa, että tärkeää työtä tekevät varhaiskasvatuksen ammattilaiset saavat ansaitusti tällaisen pienen huomionosoituksen ja jos käytännön toteutus tehdään henkilöstöä osallistaen. Toisaalta kritiikkiä herätti se, että palkkaukseen liittyvä kysymys otettiin poliitikkojen päätettäväksi poikkeuksellisella. Tämä mahdollistaa, että tulevaisuudessa muitakin henkilöstöryhmiä koskevia palkkaukseen liittyviä kysymyksiä saatetaan samalla tavalla nostaa poliitikkojen päätettäväksi. Keskustan ryhmä toivoo, että ensi vuonna kiinnitetään erityistä huomiota kaupunkilaisten ja kaupungin henkilökunnan osallistamiseen. Kaupunki on meidän yhteinen, ja on tärkeää, että kaikilla on mahdollisuuksia olla mukana aidosti vaikuttamassa oman arjen ja lähiympäristön asioihin. Juhlavuodelta toivomme yhteisöllistä tunnelmaa ja sitä, että jokaiselle keravalaiselle löytyy jotain itselle sopivaa mukavaa tekemistä, josta kotikaupungin juhlavuosi jää mieleen. Toivomme myös, että Kerava panostaa vahvasti ihmisten hyvinvointiin ja kannustaa liikuntaharrastusten pariin. Kerava on nyt tullut tunnetuksi keppijumpasta. Tältä osin on tärkeää tarkastella päätöksiin liittyvät yksityiskohdat ja sen jälkeen ottaa oppia tulevaisuutta varten, mutta Keravan saama julkisuus voitaisiin samalla kääntää voimavaraksi. Voitaisiinko juhlavuonna vaikkapa järjestää yhteisiä keppijumppahetkiä kaupunkilaisille Aurinkomäellä eri tapahtumien yhteydessä tai Uuden rakentamisen festivaaleilla? Kiitämme Keravan henkilökuntaa ja viranhaltijoita sekä poliittisia ryhmiä yhteistyöstä. Toivotamme hyvää joulunodotusta ja odotamme innolla sen jälkeen koittavaa juhlavuotta!
|
Ruoka on osa sujuvaa arkeaMaanantai 11.9.2023 klo 21.39 Kilpailutuksen kautta yritykseltä ostetut ateriapalvelut ja niiden taso on herättänyt Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella paljon keskustelua. Aterioista on tullut ankaraa kritiikkiäkin. Ateriapalvelut olivat keskustelussa 11.9.2023 aluevaltuustossa, kun saimme aloitevastauksen niitä koskevaan aloitteeseen. Käytin kokouksessa aiheesta tämän puheenvuoron: On erittäin tärkeää ottaa tavoitteeksi tarjottavan ruoan laadun parantaminen. Ruoka on tärkeä osa ihmisten arkea ja terveyttä, ja ateriapalvelut ovat yksi sujuvan arjen osatekijä. Vakavat laatupoikkeamat aterioissa pitäisi pystyä torjumaan, koska ne voivat olla omiaan horjuttamaan luottamusta ja jopa turvallisuudentunnetta. Tulevaisuudessa kilpailutuksia käynnistäessä on kiinnitettävä huomiota tarkasti ruuan laatuun, terveellisyyteen ja myös kotimaisuuteen liittyviin seikkoihin, mitä me Keskustassa olemme pitäneet paljon esillä. On otettava huomioon myös huoltovarmuus- ja ympäristönäkökulmat ja pyrittävä siksikin varmistamaan mahdollisimman korkea kotimaisuusaste. Toisaalta nyt on keskityttävä valvomaan voimassa olevan sopimuksen noudattamista, tarkkailtava aktiivisesti palautteita ja virheiden toistuvuutta sekä reagoitava sopimusrikkomuksiin. Toki toivotaan, ettei sellaisia tule. Palautetta on aterioista saatu noin 500 kappaletta, kun aterioita oli tarjottu 825 000 kappaletta. Saatu noin 500 palautetta ei suoraan tarkoita sitä, että kaikki muut olisivat olleet tyytyväisiä aterioihin. Yleensä on olemassa jonkinlainen kynnys ennen kuin lähdetään reklamoimaan. On erittäin hyvä, että kaikki palautteet käydään läpi ja on kannatettava ajatus tehdä pilotti tehostetusta asiakaskuuntelusta. Toivottavasti sitä kautta saadaan realistista kuvaa ateriapalveluiden käyttäjien tyytyväisyystasosta. Ihmisiä on myös kannustettava antamaan palautetta. |
Keravalla on vain vähän metsää, säästetään seLauantai 27.8.2022 klo 11.18 Lähimetsät luovat kaupunkeihin viihtyisyyttä ja tarjoavat asukkaille ulkoilu- ja liikuntamahdollisuuksia. Ne ovat pitovoimatekijä, jota arvostan lähiympäristössäni. Haluan asua lähellä lenkkipolkuja ja päästä metsään hengähtämään arjen keskellä. Keravan kaupunginvaltuusto saa maanantain kokoukseensa vastausehdotukset kahteen aloitteeseen, joiden aiheena on Kaskelassa sijaitsevien Jänisvuoren ja Skogsterin metsien suojelu. Toinen aloite on minun tekemäni ja siinä ehdotetaan, että Kerava käynnistäisi toimenpiteet Jänisvuoren suojelemiseksi. Vastausehdotukset aloitteisiin ovat ympäripyöreät, löperöt ja monitulkinnalliset. Luonnontilaisten metsien suojeluun niistä ei ainakaan löydy tarpeeksi selkeää tukea. Kaupunginhallituksessa vastausten palautusesitys uudelleen valmisteltavaksi hävisi äänin 7-6. Vastausehdotus pohjautuu mielestäni virheelliseen näkemykseen, että yhden prosentin väestönkasvutahti olisi välttämätön edellytys Keravan palveluiden turvaamiselle. Tämä lähtökohta on kovin suppeakatseinen ja sen paikkansapitävyyttä voidaan pohtia monesta näkökulmasta. Verotulojen saamisen kannalta on tärkeintä se, että keravalaisilla on töitä ja Keravalla yritystoimintaa. Samaten tärkeää on se, että veronsa Keravalle maksavat haluavat pysyä keravalaisina jatkossakin. Luonto ei saa jäädä rakentamisvimman jalkoihin, ja siksi Jänisvuoren metsän säilyminen pitkälle tulevaisuuteen on tärkeää turvata. Jänisvuoren alueen suunnittelu on Skogsteriin verrattuna aivan alkutekijöissään. Vielä tässä kohdin kaupunginvaltuuston on mahdollista osoittaa suunnaksi ainakin Jänisvuoren arvokkaan metsäalueen säilyttäminen tulevaisuuteen ja sen suojeleminen. Toivon hartaasti, että Keravalta löytyy tahtotilaa suojella kaavamerkinnöin muutakin kuin arkkitehtuurisesti arvokkaina pidettyjä vanhoja rakennuksia. Inna Kallioinen Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa Suomen luonnon päivänä 27.8.2022
|
Lisää kurinalaisuutta kaivataan päätöksentekoon KeravallaSunnuntai 19.6.2022 klo 20.27 Kuri on kurja sana. Kurinalaisuus on silti edellytys sille, että kehno taloustilanne onnistutaan korjaamaan Keravalla. Talous pitää saada tasapainoon, jotta sen avulla voidaan luoda yhteistä hyvinvointia tulevaisuudessakin. Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 19.6.2022 |
Puheeni Keravan kaupunginvaltuustossa 13.6.2022Tiistai 14.6.2022 klo 0.36 Arvoisa kaupunginvaltuusto, Viime vuonna koronapandemia vaikutti edelleen merkittävästi ihmisten arkeen ja kaupungin toimintoihin. Vuotta voisi kuvailla muutoksiin mukautumisen ajaksi, koska tuntui, että jonkinlaisista poikkeuksellisista ja vaihtuvista olosuhteista on tullut uusi tavallinen olotila. Muutoksiin sopeutuminen ja muuttuneissa olosuhteissa selviäminen vaatii kuitenkin hyvää johtamista, työtä ja asennetta. Sote-uudistuksen suhteen otettiin valtakunnallisesti merkittäviä askeleita. Koko maamme tasolla uudistus on pitkään toivottu, kipeästi tarvittu ja jo monta kertaa yritetty, joten on hienoa, että vihdoin onnistuttiin tekemään konkreettisia päätöksiä, ja nyt uudet hyvinvointialueet ovat päässeet valmistelemaan ensi vuonna niiden vastuulle siirtyvien palveluiden toteuttamista. Uudistuksen pitäisi kuitenkin johtaa koko Suomessa nykyistä parempaan ja tehokkaammin toteutettuun palvelutasoon. Keravalla asiat on tällä saralla tähän asti jo suhteellisen hyvin hoidettu ja palvelut ovat lähellä ihmisiä, joten alueellisesti täällä on tunnistettavissa haasteita ja riskejä monien tärkeiden palveluiden siirtymisessä kaupungin vastuulta hyvinvointialueen vastuulle. Toki aiempaa leveämmät harteet tuovat varmasti mukanaan mahdollisuuksiakin. On tärkeää, että kaupunki pyrkii aktiiviseen vaikuttamistyöhön ja yhteistyöhön hyvinvointialueen kanssa Keravan asukkaiden sujuvan arjen ja helposti saavutettavien palveluiden turvaamiseksi jatkossakin. Tuloveroprosentti on Keravalla onnistuttu pitämään strategisten linjausten mukaisesti kilpailukykyisellä tasolla eli 19,25 prosentissa. Tämä on tärkeää haastavassa taloustilanteessamme. Mahdollisen tuloveroprosentin korottamisen tulisi olla keinovalikoimassa viimeisiä taloustilannetta tasapainottavia keinoja. Toki se olisi helppo keino saada kaupungille lisää tuloja, mutta samalla sillä olisi merkittäviä negatiivisia seuraamuksia. Todellakaan se ei kuitenkaan ole ainoa olemassa oleva keino. Keravan on pysyttävä vetovoimaisena asuinpaikkana myös keski- ja hyvätuloisten veronmaksajien silmissä, sillä heidän pysymisensä Keravalla on ensiarvoisen tärkeää kaupungin talouden kannalta niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikajänteellä. Asuinpaikkaa valitessa useammasta eri vaihtoehdosta moni kiinnittää huomiota myös veroprosenttiin. Sitoutuminen pitämään veroprosentti maltillisena turvaa kaupunkimme vetovoimaisuutta. Nyt sote-uudistus onneksi estää meitä hetken tekemästä korotuksia kuntaveroprosenttiin. Jatkossa veroprosentteja mietittäessä pitää Keravaa edelleen vertailla lähiseudun kuntiin, mutta kun strategisestikin haluamme mieltää kaupunkimme pääkaupunkiseudun pohjoiseksi kärjeksi, pitää myös veroprosentteja verrata erityisesti pääkaupunkiseudun suuntaan ja sote-uudistuksen myötä yhä vahvemmin Vantaan tasoon. Vantaalla veroprosentti on tällä hetkellä hiukan Keravaa matalampi. Vielä on todettava, että eiväthän Keravan viranhaltijatkaan Minä ja Keskustan ryhmä kannamme syvää huolta Keravan heikentyneestä taloustilanteesta. Tasapainoinen talous luo turvallisuutta ja vakautta, ja kun taloutemme ei nyt ole tasapainossa, pitää tehdä vaikeitakin toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi. Näitä toimenpiteitä tarvitaan nopeasti ja niiden etsimisen on oltava jatkuvaa ja aktiivista. Vaikka tilikauden tulos oli talousarviota parempi, alijäämä on suuri ja huolestuttava. Tilanteen korjaamista ei voi lykätä pitkälle tulevaisuuteen ja päättää nyt elää mukavasti velaksi. Vaikka tilinpäätöksen kaupunginjohtajan katsauksessa todetaan asukaskohtaisen lainamäärän olevan hyvin kohtalainen, Keskustan ryhmä pitää lainamäärän nousua yhden vuoden aikana 1.886 eurosta 2.436 euroon huimana. Ei voi liikaa korostaa ja toistaa, koska usein se tuntuu unohtuvan, mutta kaikki tänään otettu velka jää taakaksi huomiselle. Eli jos nyt rahoitamme käyttämiämme palveluita ja hyviä investointejakin velkarahalla, joutuvat lapset ja nuoret tulevaisuudessa niiden maksumiehiksi. Tilanne on ongelmallinen, sillä jo muutoinkin huoltosuhteen heiketessä tulevaisuudessa veronmaksajia on yhä vähemmän suhteessa huolenpitoa ja palveluita tarvitsevien määrään. Nostan lopussa esiin, että on tärkeää panostaa uusien keravalaisten kotiutumiseen. Tämä pätee kaikkiin uusiin Keravalle muuttaviin henkilöihin. Maahanmuuttajille pitäisi olla matalalla kynnyksellä tarjolla suomen kielen opetusta. Me kaikki keravalaiset voisimme myös omakohtaisesti miettiä, voisimmeko omassa arjessamme tehdä jotain maahanmuuttajien kotoutumisen helpottamiseksi. Ilman riittävää kielitaitoa on vaikeaa päästä mukaan työelämään. Monilla maahanmuuttajilla olisi kova motivaatio kantaa kortensa kekoon ja oppia kieltä ja ammattitaitoa. Se yhteiskunnan kannattaisi tehokkaasti hyödyntää, kun samaan aikaan Suomessa on monilla aloilla tarvetta työperäiselle maahanmuutolle. Myös maan sisäisesti Keravalle työn perässä muuttavien henkilöiden kotiutuminen on tärkeää. Silloin kun kaikki voivat tuntea olonsa kotoisaksi, tuntuu olo yleensä turvalliseltakin. Kaupungin koko henkilöstö ansaitsee suuren kiitoksen työstä meidän keravalaisten hyväksi vaikeana vuonna. Tarkastuslautakunta ehdotti arviointikertomuksessa, että kaupunki ottaisi käyttöön lähtökeskustelut työpaikkaa pois Keravan palveluksesta vaihtavien työntekijöiden kanssa. Näin voitaisiin saada tärkeää tietoa lähtemisen syistä ja siitä, millaisena työnantajana Kerava työntekijöilleen näyttäytyy. Lähtökeskustelujen ohella Keskustan ryhmä ehdottaa, että niiden ohella lähtijöille lähetettäisiin sähköiset lähtökyselyt, joiden kautta voitaisiin tarjota lähtöhaastattelulle aiheita ja saada tietoa lähtemisen taustasyistä oman esimiehen lisäksi suoraan henkilöstöhallinnolle. Keskustan valtuustoryhmä on aikaisemminkin kiinnittänyt huomiota henkilöstön liikuntamahdollisuuksien edistämiseen. Viime vuonna kiitoksena henkilöstölle annettu kulttuuri- ja liikuntaraha on hyvä ensiaskel oikeaan suuntaan. Liikunta edistää terveyttä ja hyvinvointia. Kaupungin pitäisi tulevaisuudessakin etsiä ja ottaa käyttöön tapoja, joilla se voi parantaa työntekijöiden liikuntamahdollisuuksia terveyden edistämiseksi ja työssä jaksamisen tukemiseksi. Toivotan kaikille rentouttavaa ja virkistävää kesää. Kiitos! Inna Kallioinen |
Keskustan puoluevaltuuston jatkokausi häämöttääTiistai 3.5.2022 klo 23.14 Jaan tänne blogipalstalle uutisen, joka on julkaistu Keskustan Keravan kuntayhdistyksen kotisivulla 3.5.2022: ”Keskustan Uudenmaan piiri nimesi Keravalta puoluevaltuuston varsinaiseksi jäseneksi Inna Kallioisen. Puoluevaltuuston kokoonpanon vahvistaa Lappeenrannassa 10.-12.6.2022 kokoontuva Keskustan puoluekokous.” |
Metsäpuhe lähimetsien puolestaSunnuntai 27.3.2022 klo 18.15 Mielenosoitus Keravan lähimetsien puolesta |
Esitys uuden Keskuskoulun puolestaMaanantai 21.3.2022 klo 21.02 Puheenvuoro Keravan kaupunginvaltuustossa 21.3.2022 Arvoisat keravalaiset, Meidän vanha Keskuskoulu on palvellut pitkään ja se on tärkeä osa kaupunkimme historiaa. Sota-aikaan sotasairaalana siellä on autettu ihmisiä parempaan kuntoon. Sittemmin se on ollut tuhansien opinahjo ja sieltä on ponnistanut eteenpäin monta sukupolvea kantamaan kortensa yhteiskuntamme hyväksi. Itsekin olen saanut pohjan sivistykselle ja myöhemmille opinnoilleni käymällä koko alakoulun juuri Keskuskoulussa. Vanha Keskuskoulu on kuitenkin myös sairastuttanut arkeaan siellä viettäneitä. Kauniin ulkokuoren alla on asiat päästetty huonoon kuntoon. Aikaisemmat päättäjäsukupolvet Keravalla ovat halunneet vaalia historiaa, kun vanha Keskuskoulu on vuonna 2000 päätetty suojella. Toisaalta täällä ei kuitenkaan ole huolellisesti pidetty omaisuudesta hyvää huolta, kun Keskuskoulu on päässyt menemään täysin käyttökelvottomaan kuntoon. Nyt se on ollut jo vuosia lähinnä synkkä ja surullinen, tyhjillään, rikkinäisine ikkunoineen keskellä kaupunkia kohtaloaan odottava valtava monumentti. Tässä hetkessä tuo vuonna 2000 tehty päätös suojella vanha rakennus näyttäytyy melkoisena rasitteena. Todella mietityttää, onko vuonna 2000 suojelupäätöstä tehneillä ollut riittävää tietoa rakennuksen kunnosta ja kunnossapidosta. Vanha rakennus on meistä monelle muistojen kautta rakas. Sillä on paikka keravalaisissa sydämissä. Siksi päätös on vaikea ja harmittaa, että Keskuskoulun on annettu päästä näin pahaan kuntoon. Minuakin päättäjänä osittain sattuu ajatus siitä, että omilla näkökulmillani olen valmis nyt tuhoamaan kotikaupunkimme historiaa, myös oman lapsuuteni arjen ympäristöä. Päätös on kuitenkin tehtävä paitsi järjellä, myös kuunnellen sydäntä: minua molemmat muistuttavat siitä, että nyt emme ole tekemässä historiallista muistomerkkiä, vaan rakentamassa ensisijaisesti keravalaisille lapsille koulua. Joskus vanhasta ja rakkaasta pitää olla valmis luopumaan. Vanha rakennus on nyt tullut pitkän tiensä päähän. Meidän päättäjäsukupolven vastuulla on tehdä ratkaisu tulevaisuuteen lapsille ja nuorille. Ratkaisussa tärkeintä on painottaa rakennuksen käyttötarkoitusta. Se on paikka, jossa lapset ja opettajat viettävät merkittävän osan arjestaan. Sellainen paikka, johon pitää voida mennä hyvin ja turvallisin mielin. On selvää, että purkamalla Keskuskoulu jotain arvokasta menetetään, kuten Kaupunkikehitysjaosto lausunnossaan totesi. Mutta yhtä selvää on sekin, että purkamalla vanha Keskuskoulu ja rakentamalla tilalle uusi koulu, jotain arvokasta uutta saavutetaan. Joitakuita saattaa mietityttää uudisrakennuksessa se riski, että suojelumerkinnän purkaminen saattaisi osoittautua mahdottomaksi. Rakennuksen pitää palvella Keravan käyttötarpeita vuosikymmeniä, ja siinä mittakaavassa pari vuotta on lyhyt aika. Emme ikinä saa tietää, olisimmeko onnistuneet viemään läpi uudisrakennusvaihtoehdon, jos tästä kaupungista ei löydy rohkeutta yrittää sitä – jos annamme spekulatiivisen pelon estää yrittämästä. Spekuloinnistahan tässä on kyse, koska kaupunkikehitysjaosto on luonut varjoja uudisrakennusvaihtoehdon ylle arvelemalla, että ”pahimmassa tapauksessa kaava voisi kaatua oikeusasteissa”. Se on kuitenkin samalla todennut, että ”on mahdotonta ennen kaavaprosessia sanoa, onko suojelun purkamiselle edellytyksiä”. Mikäli suojelumerkinnän purkamista päätettäisiin yrittää, pitäisi energiaa suunnata siihen, että kaupunki perustelisi asian huolellisesti. Vanhan rakennuksen remontoimiseen liittyy toisenlaiset riskit: saadaanko remontoimalla ikinä täysin tervettä rakennusta? Karkaavatko kustannukset käsistä kuten uimahallin suhteen kävi? Tuleeko remontista ikuisuushanke ja pohjaton rahakaivo? Laajamittaiseen remonttiin liittyy kiistatta merkittävästi suuremmat riskit niin budjetissa pysymisen kuin hankkeessa onnistumisen näkökulmasta. Remontointiin tähtääviä kuntotutkimuksia vuosilta 2017 ja 2018 ei voi pitää päätöksenteon pohjana enää kovinkaan tuoreina dokumentteina, ja niiden ajantasaisuus ainakin itseäni arveluttaa. Maallikkokin pystyy olettamaan, että rakennuksen kunto tuskin on näiden kiinniolovuosien aikana kehittynyt parempaan suuntaan, kun välillä ikkunoita on ollut rikki ja toisinaan rakennus on kärsinyt savuvahingoista. Kolmas merkittävä riski on se, haluavatko perheet laittaa edes remontoituun vanhaan sisäilmaongelmakouluun lapsiaan ja haluavatko opettajat sinne töihin, vaikka rakennus saataisiin näennäisesti kuntoon. Teknisen lautakunnan mukaan ”Korkeasta korjausasteesta huolimatta peruskorjauksessa on todennäköisyys sisäilmaongelmia aiheuttavilla vanhoilla kuntotutkimuksen ulottumattomissa olevilla rakenteilla suurempi kuin asianmukaisesti suunnitellussa ja toteutetussa uudisrakennuksessa.” Kasvatus- ja opetuslautakunta puolestaan on nostanut esiin uudisrakennuksen paremmuutta niin terveen ja turvallisen koulun, opetuksen järjestämisen, opetussuunnitelman tarpeiden kuin myös oppimisympäristöjen näkökulmasta. Nämä ovat ydinasioita, kun puheenamme on koulurakennus. Tämän lisäksi, kasvatus- ja opetuslautakunta on vielä todennut uudisrakennuksen olevan siinä mielessä riskittömämpi vaihtoehto, että lisäkorjauksilta ja niiden aiheuttamilta opetuksen poikkeusjärjestelyiltä toivottavasti vältytään. Hyvät valtuutetut, Uskaltaisiko kukaan meistä lähteä toteuttamaan yhtä laajamittaista riskibisnestä eli tällaista remonttia tietoisena talouspuolen riskeistä ja tulevaisuuden käyttötarpeista, jos kyse olisi omasta omaisuudesta ja omista rahoista? Entä haluaisiko kukaan meistä koekaniinina laittaa lapsiaan remontoituun Keskuskouluun tai mennä sinne itse päivittäin töihin? Historiaa on hyvä vaalia, mutta ihmiskunnan kehitystä ajatellen siitä kannattaa ennen kaikkea oppia. Menneisyyden virheitä ei kannata toistaa, vaan kannattaa yrittää tehdä asiat paremmin. Suurissa päätöksissä maltti on valttia, eikä hätiköidä kannata. On päätöksen paikka. Kummat riskit te muut valtuutetut haluatte kantaa? Itse olen halukkaampi kantamaan sen riskin, että mahdollisesti saatamme joutua tässä vaiheessa odottamaan hiukan pidempään. Olen valmis siihen, että jotain historiasta väistyy tulevaisuuden tieltä, ja vetoan teihinkin, että olisimme tässä asiassa historian oikealla puolella eli tulevaisuuden puolella. Vetoan, että olisimme rohkeita – onhan rohkeus Keravan virallinen arvokin. Jos demokraattisesti valittu enemmistö on kuntavaalien jälkeen päätynyt Keskuskoulu-asiassa sittenkin peruskorjausvaihtoehdon kannalle ja on kanssani eri mieltä tästä aiheesta, niin toivotan toki teille kaikkea hyvää remonttihankkeessanne onnistumiseen sekä Keravan brändityöhön sen jälkeen. Pitäkää yhteisistä rahoistamme ja kaupunkimme lapsista hyvää huolta. Tässä vaiheessa kuitenkin meillä on vielä olemassa toinenkin vaihtoehto, ja siksi teen vastaesityksen ja esitän, että Keskuskoulun hanketta suunnitellaan uudisrakennusvaihtoehdon pohjalta. Tämä tarkoittaisi, että uudisrakennusvaihtoehdosta laadittaisiin kunnolliset suunnitelmat ja voimavarat suunnattaisiin pyrkimykseen saada suojelumerkintä poistettua. Inna Kallioinen |
Olemme vahvasti Keskuskoulun uudisrakentamisen puolellaPerjantai 18.3.2022 klo 13.36 Viime keväänä 2021 Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Inna Kallioinen teki valtuustoaloitteen Keskuskoulun suojelupäätöksen purkamiseksi. Kuntavaaleissa Keravan Keskustan vaaliohjelmassa otettiin kantaa Keskuskoulun uudisrakentamisen puolesta. Asia nousi jälleen syksyllä esiin Kallioisen valtuustoaloitteeseen tullutta vastausta valtuustossa käsiteltäessä, ja ryhmämme varapuheenjohtaja Tuomo Suihkonen perusteli tuolloin kattavasti uudisrakennusvaihtoehdon etuja. Nyt Keskuskoulun kohtalo on vihdoin etenemässä virallisesti valtuuston päätettäväksi. Kantamme on edelleen se, että suojelumerkintä pitää yrittää purkaa, jotta nykyisen Keskuskoulun paikalle voitaisiin rakentaa nykyaikaiset ja pedagogisesti toimivat muunneltavat oppimistilat mahdollistava uudisrakennus. Lähes käyttökelvottomien rakennusten remontteihin liittyy aina huomattavia riskejä budjetissa pysymisen ja hankkeen onnistumisen suhteen. Ymmärrämme, että vanha Keskuskoulu on historiallisesti arvokas ja monen keravalaisen perheen elämään muistoja jättänyt rakennus. Muistoja voidaan säilyttää esimerkiksi muistolaatoilla tai jättämällä osa rakennuksen kuorta jäljelle. On kuitenkin aika katsoa tulevaisuutta kohti ja rakentaa hyvin suunniteltu, keskeiselle paikalle oikein sijoitettu, uusi ja kaunis koulurakennus, jopa kulttuurikampus. Siinä voitaisiin hyödyntää suomalaisen puurakentamisen mahdollisuuksia. Se olisi sivistyksen näyttävä keravalainen maamerkki ja tarjoaisi oppilaille turvallisen ja terveellisen opinahjon. Keravalaiset lapset, opettajat ja muu koulun henkilöstö ansaitsevat rakennuksen käyttötarkoitusta tulevaisuudessa parhaiten palvelevan vaihtoehdon. Sen puolesta olemme luvanneet äänestäjillemme vaikuttaa. Aiomme pitää tämän lupauksemme. Keravan Keskustan valtuustoryhmä Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 18.3.2022 Kannanottoon yhtyvät myös ryhmämme varavaltuutetut |
Valtuustoaloite Jänisvuoren metsän suojeluvaihtoehtojen selvittämiseksi ja suojelemiseksiMaanantai 7.2.2022
|
Miksi kaikkien kannattaa äänestää?Lauantai 22.1.2022 klo 17.21
Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 22.1.2022 |
Suomeen ei tarvita huumeiden käyttöhuoneitaMaanantai 10.1.2022 klo 19.04 Huumausaineiden käyttö on Suomessa kiellettyä. Huumeisiin liittyy merkittäviä terveysriskejä ja ne aiheuttavat haittaa sosiaaliseen elämään ja arjessa selviytymiseen. Lisäksi huumeista aiheutuu turvallisuusongelmia ja muita epätoivottuja lieveilmiöitä. Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 10.1.2022 |
Paikallispalvelut tarvitsevat puolustajiaTiistai 4.1.2022 klo 20.38 Hyvät sosiaali- ja terveyspalvelut ovat hyvinvointiyhteiskunnan perustaa. Niiden pitää olla helposti saavutettavissa eli riittävän lähellä ihmisten koteja ja käyttäjilleen kustannuksiltaan kohtuulliset. Jotta voimme turvata hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden, pitää palvelut rakentaa myös taloudellisesti kestävälle pohjalle ja toteuttaa tehokkaasti. Keskusta on vakaasti läpi vuosikymmenten puolustanut lähipalveluita eri alueilla maassamme. On kiinnostavaa nähdä, että paikallisuus ja palveluiden pysyminen riittävän lähellä koteja on noussut aluevaaleissa keskeiseksi kysymykseksi myös tiheästi asutulla Uudellamaalla. Arjen kannalta tärkeitä ja paljon käytettyjä sote-palveluita ei ole syytä keskittää liian isoihin yksiköihin. Se heikentäisi niiden saavutettavuutta ja vaikeuttaisi turhaan ihmisten arkea. On tärkeää, että esimerkiksi meillä Keravalla säilyy jatkossakin oma hyvä terveyskeskus ja hammashoitola. Harvemmin tarvittavien ja kalliiden, erikoisosaamista vaativien palveluiden keskittäminen on perustellumpaa, jos siten pystytään turvaamaan laadukkaammat palvelut tehokkaammin. Myös digitalisaatio tuo toivottavasti mukanaan uusia ratkaisuja, jotka tekevät osan palveluista käyttämisestä julkisellakin puolella joustavampaa, vaikka kaikkia sote-palveluita etäpalveluilla ei tietenkään pystytä ikinä korvaamaan. Inna Kallioinen Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 4.1.2022 |
Keskustan budjettipuheenvuoro 13.12.2021Maanantai 13.12.2021 klo 21.04 Keravan kaupunginvaltuusto 30.11.2020 Ryhmäpuheenvuoro budjettikeskustelussa Arvoisa kaupunginvaltuusto, Olemme vaikeiden päätösten äärellä, koska Keravan talous on varsin haastavassa ja epävarmassa tilanteessa. Kaupungin talous pitää saada takaisin tasapainoon, ja siinä työssä myös Keskusta haluaa olla mukana. Taloustilanne on sen verran heikko, että sen tasapainottamiseen tarvitaan laajaa toimenpidepakettia. Kuten arvata saattaa, osa toimenpiteistä on ikäviä ja epämiellyttäviä, mutta välttämättömiä valintoja. Kuntatalouden tervehdyttäminen on kuitenkin niin tärkeä tehtävä, että vaikeita päätöksiä, valmiutta kantaa niistä vastuuta ja kykyä panna ne täytäntöön tarvitaan. Hyvin hoidetun talouden avulla turvaamme hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuutta. On palvelus lapsille ja nuorille, että emme rakenna tämän päivän hyvinvointia liiaksi velkarahan varaan emmekä kiristä verotusta ylitiukaksi. Velat lankeavat yhä pienempien työssäkäyvien ikäpolvien harteille tulevaisuudessa. Menopuolen sopeuttamistoimenpiteet kohdistuvat hiukan eri keravalaisiin sen mukaan, kuka mitäkin kunnan palveluita tarvitsee. Leikkaukset kouluilta onnistuttiin onneksi välttämään. Keravalla panostetaan lapsiin ja nuoriin tulevaisuudessakin, ja esimerkiksi Keskuskoulun hankkeen etenemiseen on varattu rahaa, vaikka vanhan rakennuksen kohtalo on yhä kysymysmerkki. Keskustan ryhmä pyrkii edelleen vaikuttamaan siihen, että saisimme lapsia ja nuoria parhaiten palvelevan uuden oppimisympäristön. Uudisrakennus olisi paitsi nykypäivän tarpeita paremmin vastaava, myös kustannuksiltaan remontoitua homeista taloa vähäriskisempi vaihtoehto. Muutama sana Keravan tuloista: kaupunginvaltuusto päätti edellisessä kokouksessaan korottaa kiinteistöveroa ja pitää kuntaveroprosentin nykyisellään. Veronkorotukset ovat aina epämieluisia, mutta tässä tilanteessa niitäkin tarvittiin. Keskustan mielestä kiinteistöveron korottaminen oli oikea valinta, koska se kohdistuu tasapuolisesti kaikkiin keravalaisiin kiinteistönomistajiin, olipa kyseessä sitten omakotitaloasuja, kerrostaloyhtiö tai yritys. Kaikki joutuvat siis mukaan yhteisiin talkoisiin. Keskustan tärkeä tavoite budjettineuvotteluissa oli välttää kuntaveron korotus. Kuntaveroprosentti on kilpailuvaltti. Kuntavero kohdistuu eniten työssäkäyvään väestöön, ja olisi mielestämme ollut huono ratkaisu sälyttää vastuu talouden tasapainottamisesta yksin heidän tehtäväkseen. Veroratkaisuilla pitäisi mieluummin kannustaa työikäisiä ja -kykyisiä töissä käymiseen kuin vahvistaa kannustinloukkuja. Relevantein vertailukohde Keravalle kuntaveron suhteen on sote-uudistuksen jälkeen Vantaa, jossa kuntavero on hiukan Keravaa matalampi. Valtuuston enemmistön linjaama veroratkaisu tarkoittaa sote-uudistuksen takia käytännössä myös sitä, että kuntaveroprosenttia ei voi nostaa myöskään ensi vuonna, ja hyvä näin. Arvoisat vihreät ja vasemmisto, Te ette tahtoneet olla mukana tehdyssä veroratkaisussa, vaan esititte viime kokouksessamme oman vaihtoehtonne kuntaveron korottamisesta. Selkeyden vuoksi korostan, että vaikka kuntaveroa olisi korotettu 0,25 prosenttia, jotta kiinteistöveroon tehty korotus olisi vältetty, budjetin menopuolella olisi edelleen tarvittu sopeuttamista. Nyt demokraattinen päätös veroista on jo tehty ja vaihtoehtoa veronkorotuksiin ensi vuonna ei siten enää ole olemassa. Siksi toivottavaa olisikin, että kun pohjaesityksenä olevan budjetin menopuolelle näköjään on jo ilmaantunut tässä kokouksessa lisäysehdotuksia, niin samalla tuotaisiin esiin vastaavasti myös uusia ideoita säästökohteiksi tai muiksi kuin verotukseen liittyviksi tuloiksi. Valitettavasti ainakaan tähän mennessä näitä ehdotuksia ei ole vielä kuulunut. Keskustan mielestä vastuullista talouspolitiikkaa on, että emme elä yli varojemme. Vielä lopuksi, Nostan erikseen esiin yhden Keskustan ryhmälle kipeimmistä säästötoimenpiteistä eli kotihoidontuen Kerava-lisän pienentämisen 160 eurosta sataseen. Keskustan ryhmä on sekä koko viime valtuustokauden että nyt tällä kaudella aktiivisesti puhunut Kerava-lisän puolesta ja tehostamistoimenpiteitä valmistelleessa työryhmässä ja budjettineuvotteluissa sitä puolustanut. On surullista, että tässä tilanteessa kotihoidontuen Kerava-lisää joudutaan pienentämään. Tukea saavat pienten lasten perheet siinä, usein väliaikaisessa elämänvaiheessa, kun vanhempi hoitaa lasta kotona ja tulotaso on totuttua huomattavasti pienempi. Silloin Kerava-lisä on tärkeä tuki. Kun syntyvyyskin on alhaista, on sääli joutua luomaan lapsiperheiden elämään lisää taloudellista epävarmuutta. Toivomme, että tulevaisuudessakin perheillä olisi aito mahdollisuus valita, haluavatko hoitaa pieniä lapsia kotona vai käyttää varhaiskasvatuksen palveluja eli mahdollisuus tehdä erilaisia, omaan tilanteeseen parhaiten sopivia valintoja. Kotihoidossa olevat lapset eivät vaadi päivähoitopaikkoja ja aiheuta sitä kautta kunnalle kustannuksia. Tuen leikkaamisen vaikutuksia on seurattava tarkasti. Jos Kerava-lisän leikkaaminen johtaa tosiasiassa siihen, että kotihoidon muuten valitsevat perheet vievät lapsensa sen sijasta jo pienempinä varhaiskasvatukseen, tavoiteltuja säästöjä tällä toimenpiteellä ei tulla saamaan aikaan. Kerava-lisän pienentämisen vaikutukset ovat arvailujen varassa, mutta toki toivomme, että yhdellekään perheelle tämä ei muodostu ylitsepääsemättömäksi esteeksi tehdä omaan tilanteeseen parhaalta tuntuvaa valintaa. On kuitenkin arvovalinta, että tässäkin talousahdingossa Kerava-lisä edelleen säilyy, vaikkakin pienempänä kuin ennen. Siitä voi olla iloinen, että Kerava-lisää ei poistettu kokonaan, vaikka jo vuosia sitä ovat viranhaltijat sitkeästi ehdottaneet ja poliittisestikin aihe on jakanut mielipiteitä. Siitä en viitsi sanoa edes mielipidettäni, jos Kerava-lisän entisellään pitämiselle ilmaantuu nyt tässä vaiheessa uusia myöhään heränneitä voimakkaita puolustajia. Keskustan ryhmä teki Kerava-lisän säilyttämisen puolesta parhaansa asioista neuvoteltaessa, ja vaikka päätös pienentää Kerava-lisää on meille vaikea, olemme sitoutuneet yhdessä sovittuun kompromissiin kokonaisuudesta. Vahva toiveemme kuitenkin on, että tällä valtuustokaudella ei otettaisi Kerava-lisään liittyviä leikkauksia enää uudestaan tarkastelun alle. Hyvä kaupunginvaltuusto, Näillä saatesanoilla Keskustan valtuustoryhmä on valmis hyväksymään pohjaesityksenä olevan budjetin ja talouden sopeuttamistoimenpiteet. Toivomme, että sopeuttamistoimenpiteiden täytäntöönpanossa onnistutaan saamaan tavoitellut vaikutukset aikaan, talouden synkkyys selätetään ja saavutetaan taas tasapaino. Se on teko tulevaisuudelle. Kiitän Keravan kaupungin työntekijöitä, viranhaltijoita ja kaupunginjohtajaa kuluneen vuoden työstä ja toivotan voimia ensi vuoteen. Kiitos myös valtuustoryhmille yhteistyöstä. Hyvää joulun aikaa kaikille. |
Tasapainoinen talous turvaa hyvinvointiaKeskiviikko 8.12.2021 klo 20.46 Säästökohteita, velkaa vai veronkorotuksia? Keravalla keskustelua ovat kirvoittaneet kuntatalouden tasapainottamiseksi suunnitellut toimenpiteet, joita pohtineessa ryhmässä olin mukana. Varsin moni yksittäinen toimenpide on herättänyt kritiikkiä, mutta ideoita uusiksi säästökohteiksi ei juuri ole kuulunut. Hyvin hoidetun talouden avulla turvaamme hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuutta. Kuntatalouden saattaminen takaisin tasapainoon on niin tärkeä tehtävä, että siinä onnistumiseksi on kannettava vastuuta ikävistä ja epämiellyttäviltä tuntuvista päätöksistä. Tilanteen korjaaminen valitettavasti edellyttää koko keinovalikoiman käyttämistä eli sekä menopuolen säästökohteiden etsimistä että verojen ja asiakasmaksujen korotuksia. Some-palstoilla jotkut ovat kaivanneet veronkorotuksia. Selvyyden vuoksi korostan, että veronkorotuskin on jo keinona otettu käyttöön. Enemmistö kaupunginvaltuutetuista valitsi korottaa kiinteistöveroa ja olla korottamatta kuntaveroa, vaikka vihreät ja vasemmisto olisivat tahtoneet nostaa kuntaveroakin. Jos kuntaveroprosenttia olisi korotettu, menopuolella olisi siinäkin tapauksessa tarvittu säästöjä. Kuntaveron korottamista on pyrittävä välttämään, koska kuntaveroprosentti on kilpailuvaltti. Kuntavero kohdistuu eniten työssäkäyvään väestöön. Veroratkaisuilla pitäisi mieluummin kannustaa työikäisiä ja -kykyisiä töissä käymiseen kuin vahvistaa kannustinloukkuja. Relevantein vertailukohde Keravalle kuntaveron suhteen on sote-uudistuksen jälkeen Vantaa. Siellä kuntavero on hiukan Keravaa matalampi. Inna Kallioinen Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 8.12.2021 |
Tehtävänä turvallinen kotikaupunkiLauantai 12.6.2021 klo 9.12 Suomi on turvallinen maa ja Kerava tavallinen kaupunki. Turvallisuuteen ei silti ikinä voi panostaa riittävästi. Aina on parannettavaa. Turvallisuutta voimme vahvistaa monin tavoin pienilläkin panostuksilla. Esimerkiksi kameravalvontaa, poliisin ja kaupungin välistä yhteistyötä sekä vartiointia lisäämällä voimme pyrkiä rauhoittamaan ympäristöä ja ennaltaestämään rikoksia. Huoli oman lähiympäristön turvallisuudesta nousee kuitenkin säännöllisesti esiin. Vaalikentillä kuulee, että monesti turvallisuushuolet liittyvät toisiin ihmisiin ja heidän tekemisiinsä. Rikollisuus ja päihteet linkittyvät usein tavalla tai toisella toisiinsa. Päihde- ja mielenterveyskuntoutus ovat mielestäni avainasemassa pitkän aikajänteen turvallisuustyössä. Niiden avulla voimme estää ihmisiä ajautumasta elämänhallintaa horjuttaviin umpikujiin ja kriisitilanteisiin. Päihteistä irrottautuminen vaatii aina ihmisen omaa tahtoa. Motivoituneille avun tarvitsijoille on kuitenkin oltava mahdollisuuksia tarjolla riittävästi ja riittävän nopeasti. Tarvitaan polkuja päästä avun piiriin elämän vaikeina aikoina. Pienessä kaupungissa voimavaramme on se, ettemme käänny toisiamme vastaan, vaan pidämme toisistamme huolta ja toistemme puolta. Kaikkien on pystyttävä liikkumaan kotikaupungissaan turvallisin mielin.
Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 12.6.2021 |
KESTÄVYYTTÄ. Talouteen. Ympäristöön. Hyvinvointiin. Sivistykseen.