Keskustan puoluevaltuuston jatkokausi häämöttää

Tiistai 3.5.2022 klo 23:14

Jaan tänne blogipalstalle uutisen, joka on julkaistu Keskustan Keravan kuntayhdistyksen kotisivulla 3.5.2022:

”Keskustan Uudenmaan piiri nimesi Keravalta puoluevaltuuston varsinaiseksi jäseneksi Inna Kallioisen.

Kallioinen toimii Keravalla kaupunginvaltuutettuna ja kaupunginhallituksen jäsenenä ja on Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluevaltuutettu. Hän on myös Keskustanuorten Uudenmaan piirin hallituksen jäsen.

Puoluevaltuuston kokoonpanon vahvistaa Lappeenrannassa 10.-12.6.2022 kokoontuva Keskustan puoluekokous.”

Kallioinen_Inna_Vihrea_Vappu_2022_small.jpg

Kommentoi kirjoitusta.

Metsäpuhe lähimetsien puolesta

Sunnuntai 27.3.2022 klo 18:15

Mielenosoitus Keravan lähimetsien puolesta
Keravalla 27.3.2022

Inna Kallioisen puheenvuoro osallistujille

Hyvät kuulijat,
 
Luontoretkiä perheen tai ystävien kanssa, lenkkeilyä työpäivän jälkeen, talvisia hiihtoretkiä, marjojen poimiminen kesän ensimmäiseen mustikkapiirakkaan ja koiran kanssa polulla kävelyä, Esimerkiksi näitä kaikkia voi lähimetsässä harrastaa. Lähimetsät palvelevat kaikkia läpi vuoden säässä kuin säässä ja tarjoavat meille virkistys- ja rauhoittumismahdollisuuksia.
 

Lähimetsät ovat tärkeitä hyvinvoinnin ja terveen luontosuhteen rakentumisen kannalta Suomessa niin kaupungissa kuin maaseudulla.

Kerava haluaa olla monimuotoinen viherkaupunki, ja kaupunki on antanut meille kaupunkilaisille viherlupauksen.

Keravalaisilla pitää olla hyvät mahdollisuudet päästä ulkoilemaan metsäluontoon tulevaisuudessakin. Pienessä kaupungissamme ei ole liikaa metsiä. Siksi on tärkeää, että pidämme huolta olemassa olevista metsistämme ja olemme tarvittaessa valmiita puolustamaan niitä. Lähimetsät luovat kaupunkiimme viihtyisyyttä, tarjoavat kaupungin asukkaille ulkoilu- ja liikuntamahdollisuuksia ja ovat pito- ja vetovoimatekijä.

Kaupungin kasvulla on rajansa, ja nopeaa kasvua tärkeämpää on se, että turvaamme Keravan viihtyisyyden ja luonto- ja maisema-arvot pitkällä aikavälillä. Pieniä metsiä tarvitaan eri puolilla pientä kaupunkiamme.

Tein alkuvuodesta valtuustoaloitteen Jänisvuoren metsän suojelemiseksi.

Jänisvuoren metsä on kaunis, vanha ja monimuotoinen luonnonmetsä Kaskelassa. Jänisvuori sijaitsee monelle keravalaiselle tutumman Haukkavuoren suojelualueen läheisyydessä, ja yhdessä nämä metsät muodostavat arvokkaan kokonaisuuden. Jänisvuoren metsällä on erityisiä luontoarvoja kuten sen lajisto ja puuston monipuolinen ikärakenne. Lisäksi alueella on merkittävä virkistysarvo kaupunkilaisille, mitä tulevaisuudessa voisi entisestään lisätä.

Valtuustoaloitteessa ehdotimme, että Keravan kaupunki ryhtyy aktiivisesti selvittämään, miten Jänisvuoren metsä saataisiin säilytettyä tulevaisuuteen, ja että kaupunki käynnistää toimenpiteet Jänisvuoren suojelemiseksi. Aloitteen allekirjoitti 19 kaupunginvaltuutettua ja tällä hetkellä vastaus siihen on valmisteltavana.

Pidetään lähimetsien puolta yhdessä jatkossakin.

Kommentoi kirjoitusta.

Esitys uuden Keskuskoulun puolesta

Maanantai 21.3.2022 klo 21:02

Puheenvuoro Keravan kaupunginvaltuustossa 21.3.2022

Arvoisat keravalaiset,

Meidän vanha Keskuskoulu on palvellut pitkään ja se on tärkeä osa kaupunkimme historiaa. Sota-aikaan sotasairaalana siellä on autettu ihmisiä parempaan kuntoon. Sittemmin se on ollut tuhansien opinahjo ja sieltä on ponnistanut eteenpäin monta sukupolvea kantamaan kortensa yhteiskuntamme hyväksi. Itsekin olen saanut pohjan sivistykselle ja myöhemmille opinnoilleni käymällä koko alakoulun juuri Keskuskoulussa.

Vanha Keskuskoulu on kuitenkin myös sairastuttanut arkeaan siellä viettäneitä. Kauniin ulkokuoren alla on asiat päästetty huonoon kuntoon. Aikaisemmat päättäjäsukupolvet Keravalla ovat halunneet vaalia historiaa, kun vanha Keskuskoulu on vuonna 2000 päätetty suojella. Toisaalta täällä ei kuitenkaan ole huolellisesti pidetty omaisuudesta hyvää huolta, kun Keskuskoulu on päässyt menemään täysin käyttökelvottomaan kuntoon. Nyt se on ollut jo vuosia lähinnä synkkä ja surullinen, tyhjillään, rikkinäisine ikkunoineen keskellä kaupunkia kohtaloaan odottava valtava monumentti.

Tässä hetkessä tuo vuonna 2000 tehty päätös suojella vanha rakennus näyttäytyy melkoisena rasitteena. Todella mietityttää, onko vuonna 2000 suojelupäätöstä tehneillä ollut riittävää tietoa rakennuksen kunnosta ja kunnossapidosta.

Vanha rakennus on meistä monelle muistojen kautta rakas. Sillä on paikka keravalaisissa sydämissä. Siksi päätös on vaikea ja harmittaa, että Keskuskoulun on annettu päästä näin pahaan kuntoon. Minuakin päättäjänä osittain sattuu ajatus siitä, että omilla näkökulmillani olen valmis nyt tuhoamaan kotikaupunkimme historiaa, myös oman lapsuuteni arjen ympäristöä. Päätös on kuitenkin tehtävä paitsi järjellä, myös kuunnellen sydäntä: minua molemmat muistuttavat siitä, että nyt emme ole tekemässä historiallista muistomerkkiä, vaan rakentamassa ensisijaisesti keravalaisille lapsille koulua.

Joskus vanhasta ja rakkaasta pitää olla valmis luopumaan. Vanha rakennus on nyt tullut pitkän tiensä päähän. Meidän päättäjäsukupolven vastuulla on tehdä ratkaisu tulevaisuuteen lapsille ja nuorille. Ratkaisussa tärkeintä on painottaa rakennuksen käyttötarkoitusta. Se on paikka, jossa lapset ja opettajat viettävät merkittävän osan arjestaan. Sellainen paikka, johon pitää voida mennä hyvin ja turvallisin mielin.

On selvää, että purkamalla Keskuskoulu jotain arvokasta menetetään, kuten Kaupunkikehitysjaosto lausunnossaan totesi. Mutta yhtä selvää on sekin, että purkamalla vanha Keskuskoulu ja rakentamalla tilalle uusi koulu, jotain arvokasta uutta saavutetaan.

Joitakuita saattaa mietityttää uudisrakennuksessa se riski, että suojelumerkinnän purkaminen saattaisi osoittautua mahdottomaksi. Rakennuksen pitää palvella Keravan käyttötarpeita vuosikymmeniä, ja siinä mittakaavassa pari vuotta on lyhyt aika. Emme ikinä saa tietää, olisimmeko onnistuneet viemään läpi uudisrakennusvaihtoehdon, jos tästä kaupungista ei löydy rohkeutta yrittää sitä – jos annamme spekulatiivisen pelon estää yrittämästä. Spekuloinnistahan tässä on kyse, koska kaupunkikehitysjaosto on luonut varjoja uudisrakennusvaihtoehdon ylle arvelemalla, että ”pahimmassa tapauksessa kaava voisi kaatua oikeusasteissa”. Se on kuitenkin samalla todennut, että ”on mahdotonta ennen kaavaprosessia sanoa, onko suojelun purkamiselle edellytyksiä”. Mikäli suojelumerkinnän purkamista päätettäisiin yrittää, pitäisi energiaa suunnata siihen, että kaupunki perustelisi asian huolellisesti.

Vanhan rakennuksen remontoimiseen liittyy toisenlaiset riskit: saadaanko remontoimalla ikinä täysin tervettä rakennusta? Karkaavatko kustannukset käsistä kuten uimahallin suhteen kävi? Tuleeko remontista ikuisuushanke ja pohjaton rahakaivo? Laajamittaiseen remonttiin liittyy kiistatta merkittävästi suuremmat riskit niin budjetissa pysymisen kuin hankkeessa onnistumisen näkökulmasta. Remontointiin tähtääviä kuntotutkimuksia vuosilta 2017 ja 2018 ei voi pitää päätöksenteon pohjana enää kovinkaan tuoreina dokumentteina, ja niiden ajantasaisuus ainakin itseäni arveluttaa. Maallikkokin pystyy olettamaan, että rakennuksen kunto tuskin on näiden kiinniolovuosien aikana kehittynyt parempaan suuntaan, kun välillä ikkunoita on ollut rikki ja toisinaan rakennus on kärsinyt savuvahingoista. Kolmas merkittävä riski on se, haluavatko perheet laittaa edes remontoituun vanhaan sisäilmaongelmakouluun lapsiaan ja haluavatko opettajat sinne töihin, vaikka rakennus saataisiin näennäisesti kuntoon. Teknisen lautakunnan mukaan ”Korkeasta korjausasteesta huolimatta peruskorjauksessa on todennäköisyys sisäilmaongelmia aiheuttavilla vanhoilla kuntotutkimuksen ulottumattomissa olevilla rakenteilla suurempi kuin asianmukaisesti suunnitellussa ja toteutetussa uudisrakennuksessa.”

Kasvatus- ja opetuslautakunta puolestaan on nostanut esiin uudisrakennuksen paremmuutta niin terveen ja turvallisen koulun, opetuksen järjestämisen, opetussuunnitelman tarpeiden kuin myös oppimisympäristöjen näkökulmasta. Nämä ovat ydinasioita, kun puheenamme on koulurakennus. Tämän lisäksi, kasvatus- ja opetuslautakunta on vielä todennut uudisrakennuksen olevan siinä mielessä riskittömämpi vaihtoehto, että lisäkorjauksilta ja niiden aiheuttamilta opetuksen poikkeusjärjestelyiltä toivottavasti vältytään.

Hyvät valtuutetut,

Uskaltaisiko kukaan meistä lähteä toteuttamaan yhtä laajamittaista riskibisnestä eli tällaista remonttia tietoisena talouspuolen riskeistä ja tulevaisuuden käyttötarpeista, jos kyse olisi omasta omaisuudesta ja omista rahoista? Entä haluaisiko kukaan meistä koekaniinina laittaa lapsiaan remontoituun Keskuskouluun tai mennä sinne itse päivittäin töihin?

Historiaa on hyvä vaalia, mutta ihmiskunnan kehitystä ajatellen siitä kannattaa ennen kaikkea oppia. Menneisyyden virheitä ei kannata toistaa, vaan kannattaa yrittää tehdä asiat paremmin. Suurissa päätöksissä maltti on valttia, eikä hätiköidä kannata.

On päätöksen paikka. Kummat riskit te muut valtuutetut haluatte kantaa? Itse olen halukkaampi kantamaan sen riskin, että mahdollisesti saatamme joutua tässä vaiheessa odottamaan hiukan pidempään.  Olen valmis siihen, että jotain historiasta väistyy tulevaisuuden tieltä, ja vetoan teihinkin, että olisimme tässä asiassa historian oikealla puolella eli tulevaisuuden puolella. Vetoan, että olisimme rohkeita – onhan rohkeus Keravan virallinen arvokin.

Jos demokraattisesti valittu enemmistö on kuntavaalien jälkeen päätynyt Keskuskoulu-asiassa sittenkin peruskorjausvaihtoehdon kannalle ja on kanssani eri mieltä tästä aiheesta, niin toivotan toki teille kaikkea hyvää remonttihankkeessanne onnistumiseen sekä Keravan brändityöhön sen jälkeen. Pitäkää yhteisistä rahoistamme ja kaupunkimme lapsista hyvää huolta. Tässä vaiheessa kuitenkin meillä on vielä olemassa toinenkin vaihtoehto, ja siksi teen vastaesityksen ja esitän, että Keskuskoulun hanketta suunnitellaan uudisrakennusvaihtoehdon pohjalta. Tämä tarkoittaisi, että uudisrakennusvaihtoehdosta laadittaisiin kunnolliset suunnitelmat ja voimavarat suunnattaisiin pyrkimykseen saada suojelumerkintä poistettua.

Inna Kallioinen
Kaupunginvaltuutettu (kesk.)

Kommentoi kirjoitusta.

Olemme vahvasti Keskuskoulun uudisrakentamisen puolella

Perjantai 18.3.2022 klo 13:36

Viime keväänä 2021 Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Inna Kallioinen teki valtuustoaloitteen Keskuskoulun suojelupäätöksen purkamiseksi. Kuntavaaleissa Keravan Keskustan vaaliohjelmassa otettiin kantaa Keskuskoulun uudisrakentamisen puolesta. Asia nousi jälleen syksyllä esiin Kallioisen valtuustoaloitteeseen tullutta vastausta valtuustossa käsiteltäessä, ja ryhmämme varapuheenjohtaja Tuomo Suihkonen perusteli tuolloin kattavasti uudisrakennusvaihtoehdon etuja.

Nyt Keskuskoulun kohtalo on vihdoin etenemässä virallisesti valtuuston päätettäväksi. Kantamme on edelleen se, että suojelumerkintä pitää yrittää purkaa, jotta nykyisen Keskuskoulun paikalle voitaisiin rakentaa nykyaikaiset ja pedagogisesti toimivat muunneltavat oppimistilat mahdollistava uudisrakennus.

Lähes käyttökelvottomien rakennusten remontteihin liittyy aina huomattavia riskejä budjetissa pysymisen ja hankkeen onnistumisen suhteen. Ymmärrämme, että vanha Keskuskoulu on historiallisesti arvokas ja monen keravalaisen perheen elämään muistoja jättänyt rakennus. Muistoja voidaan säilyttää esimerkiksi muistolaatoilla tai jättämällä osa rakennuksen kuorta jäljelle.

On kuitenkin aika katsoa tulevaisuutta kohti ja rakentaa hyvin suunniteltu, keskeiselle paikalle oikein sijoitettu, uusi ja kaunis koulurakennus, jopa kulttuurikampus. Siinä voitaisiin hyödyntää suomalaisen puurakentamisen mahdollisuuksia. Se olisi sivistyksen näyttävä keravalainen maamerkki ja tarjoaisi oppilaille turvallisen ja terveellisen opinahjon. 

Keravalaiset lapset, opettajat ja muu koulun henkilöstö ansaitsevat rakennuksen käyttötarkoitusta tulevaisuudessa parhaiten palvelevan vaihtoehdon. Sen puolesta olemme luvanneet äänestäjillemme vaikuttaa. Aiomme pitää tämän lupauksemme.

Keravan Keskustan valtuustoryhmä
Inna Kallioinen
Tuomo Suihkonen
Timo Laaninen

Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 18.3.2022

Kannanottoon yhtyvät myös ryhmämme varavaltuutetut
Vaito Niinisalo
Birgit Enjala

Kommentoi kirjoitusta.

Valtuustoaloite Jänisvuoren metsän suojeluvaihtoehtojen selvittämiseksi ja suojelemiseksi

Maanantai 7.2.2022


Keravan kaupunginvaltuusto 7.2.2022

Jänisvuoren metsä on kaunis, vanha ja monimuotoinen luonnonmetsä Kaskelassa. Jänisvuori sijaitsee monelle keravalaiselle tutumman Haukkavuoren suojelualueen läheisyydessä ja yhdessä nämä metsät muodostavat arvokkaan kokonaisuuden. Jänisvuoren metsällä on erityisiä luontoarvoja kuten sen lajisto ja puuston monipuolinen ikärakenne. Lisäksi alueella on merkittävä virkistysarvo kaupunkilaisille, mitä tulevaisuudessa voisi entisestään lisätä.

Kerava haluaa olla monimuotoinen viherkaupunki, ja kaupunki on antanut kaupunkilaisille viherlupauksen. Keravalaisilla pitää olla hyvät mahdollisuudet päästä ulkoilemaan luonnon metsään tulevaisuudessakin. Pienessä kaupungissamme ei ole liikaa metsiä. Siksi on tärkeää, että pidämme huolta olemassa olevista metsistämme ja olemme tarvittaessa valmiita puolustamaan niitä. Lähimetsät luovat kaupunkiimme viihtyisyyttä, tarjoavat kaupungin asukkaille ulkoilu- ja liikuntamahdollisuuksia ja ovat pito- ja vetovoimatekijä. Kaupungin kasvulla on rajansa, ja nopeaa kasvua tärkeämpää on se, että turvaamme Keravan viihtyisyyden ja luonto- ja maisema-arvot pitkällä aikavälillä.

Jänisvuorella on useita omistajia. METSO-ohjelma turvaa metsien monimuotoisuutta Etelä-Suomessa tavoitteena pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantuminen ja vakiinnuttaa luonnon monimuotoisuuden suotuisa kehitys. Ohjelma perustuu maanomistajien vapaaehtoisuuteen.

Me allekirjoittaneet kaupunginvaltuutetut ehdotamme, että
Keravan kaupunki ryhtyy aktiivisesti selvittämään, miten Jänisvuoren metsä saataisiin säilytettyä tulevaisuuteen, ja että kaupunki käynnistää toimenpiteet Jänisvuoren suojelemiseksi. Ensiaskel on, että Keravan kaupunki käynnistää vuoropuhelun maanomistajien kanssa ja edistää maanomistajien mahdollisuutta
päästä mukaan METSO-ohjelmaan lisäämällä tietoisuutta ohjelmasta ja kannustamalla Jänisvuoren maanomistajia hakeutumaan siihen mukaan. Samalla on harkittava mahdollisuutta Jänisvuoren suojelemiseen kaavamuutosten kautta.

Inna Kallioinen

ja 18 muuta allekirjoittajaa

Kommentoi kirjoitusta.

Miksi kaikkien kannattaa äänestää?

Lauantai 22.1.2022 klo 17:21


Elämän hetkinä, jolloin tarvitsee todella huolenpitoa, pitää voida luottaa siihen, että tukea on tarjolla. Apua tarvitsevaa autetaan. Kaikki me saamme yhteiskunnalta paljon ja usein niin paljon, että varsin moni elämänsä aikana pystyy itsekin osallistumaan toisten hyvinvoinnista huolehtimiseen tavalla tai toisella.

Nämä periaatteet ovat hyvinvointiyhteiskunnassa tärkeitä. Ne konkretisoituvat keskeisesti sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palveluissa, joista tulevaisuudessa päätetään hyvinvointialueilla.

Hyvä hoito ja apu hädän hetkellä kuuluu taloudellisista lähtökohdista riippumatta kaikille. Peruspalveluiden pitää olla sijainniltaan jokaisen saavutettavissa, vaikka välimatkat luonnollisesti eri paikoissa vaihtelevatkin. Samalla laadukkaat palvelut pitää pyrkiä tuottamaan kustannusnäkökulmasta mahdollisimman tehokkaasti ja vaikuttavasti.

Sillä on merkitystä, ketkä päätöksiä ovat mukana tekemässä tulevaisuudessa. Jokaisella on yksi ääni, ja se on vaikuttamiskeino. Omaa ääntä kannattaa käyttää aluevaaleissa, jos kokee hyvinvointialueiden päätösvaltaan siirtyvät asiat tärkeiksi itsensä tai läheistensä kannalta. Tai ihan vain siksi, että kenen tahansa elämässä voi tapahtua sellaisia arvaamattomia ja äkkinäisiä muutoksia, että nuo palvelut nopeasti muuttuvatkin arjen kannalta tärkeiksi.

Inna Kallioinen
OTM, kaupunginvaltuutettu ja Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja, aluevaaliehdokas (kesk.)
Kerava

Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 22.1.2022

Kommentoi kirjoitusta.

Suomeen ei tarvita huumeiden käyttöhuoneita

Maanantai 10.1.2022 klo 19:04

Huumausaineiden käyttö on Suomessa kiellettyä. Huumeisiin liittyy merkittäviä terveysriskejä ja ne aiheuttavat haittaa sosiaaliseen elämään ja arjessa selviytymiseen. Lisäksi huumeista aiheutuu turvallisuusongelmia ja muita epätoivottuja lieveilmiöitä.

Siksi huumausainepolitiikan päämäärän pitää olla huumeiden käytön vähentäminen. Samalla on pyrittävä vähentämään tehokkaasti huumeiden käytöstä aiheutuvia haittoja.

Esimerkiksi päihdekuntoutukseen pitäisi motivoituneiden henkilöiden päästä nopeasti, jotta ihmisiä saadaan autettua irti huumeriippuvuudesta. Huumeiden käyttäjillä pitäisi olla helpot mahdollisuudet saada vaihdettua käytettyjä huumeiden käyttövälineitä puhtaisiin. Siten voidaan vähentää veriteitse tarttuvien sairauksien leviämistä.

Huumeiden käyttöhuoneita Suomeen sen sijaan ei mielestäni tarvita. Ajatus yhteiskunnan ylläpitämistä huumeiden käyttöhuoneista on vaikeasti yhteensovitettavissa sen kanssa, että huumeiden käyttö on maassamme säädetty rangaistavaksi ja käyttöä pyritään vähentämään. Aluevaalien vaalikoneissa kysytään kantoja huumeiden käyttöhuoneisiin, vaikka todennäköisesti niiden mahdollistaminen, jos siihen haluttaisiin ryhtyä, vaatisi lainsäädäntötoimenpiteitä ensiksi eduskunnalta.

Yhteiskunnan viestin huumeiden suhteen pitää tulevaisuudessakin olla selkeä: laittomat huumeet ovat aina vaarallisia, niitä ei kannata edes kokeilla ja huumeriippuvaisille on tarjolla apua niistä irti pääsemiseen.

Inna Kallioinen
OTM, kaupunginvaltuutettu ja Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja, aluevaaliehdokas (kesk.)
Kerava

Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 10.1.2022

Kommentoi kirjoitusta.

Paikallispalvelut tarvitsevat puolustajia

Tiistai 4.1.2022 klo 20:38

Hyvät sosiaali- ja terveyspalvelut ovat hyvinvointiyhteiskunnan perustaa. Niiden pitää olla helposti saavutettavissa eli riittävän lähellä ihmisten koteja ja käyttäjilleen kustannuksiltaan kohtuulliset. Jotta voimme turvata hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden, pitää palvelut rakentaa myös taloudellisesti kestävälle pohjalle ja toteuttaa tehokkaasti.

Keskusta on vakaasti läpi vuosikymmenten puolustanut lähipalveluita eri alueilla maassamme. On kiinnostavaa nähdä, että paikallisuus ja palveluiden pysyminen riittävän lähellä koteja on noussut aluevaaleissa keskeiseksi kysymykseksi myös tiheästi asutulla Uudellamaalla. Arjen kannalta tärkeitä ja paljon käytettyjä sote-palveluita ei ole syytä keskittää liian isoihin yksiköihin. Se heikentäisi niiden saavutettavuutta ja vaikeuttaisi turhaan ihmisten arkea.

On tärkeää, että esimerkiksi meillä Keravalla säilyy jatkossakin oma hyvä terveyskeskus ja hammashoitola. Harvemmin tarvittavien ja kalliiden, erikoisosaamista vaativien palveluiden keskittäminen on perustellumpaa, jos siten pystytään turvaamaan laadukkaammat palvelut tehokkaammin. Myös digitalisaatio tuo toivottavasti mukanaan uusia ratkaisuja, jotka tekevät osan palveluista käyttämisestä julkisellakin puolella joustavampaa, vaikka kaikkia sote-palveluita etäpalveluilla ei tietenkään pystytä ikinä korvaamaan.

Inna Kallioinen
aluevaaliehdokas, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
kaupunginvaltuutettu ja Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja, Kerava
OTM

Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 4.1.2022

Kommentoi kirjoitusta.

Keskustan budjettipuheenvuoro 13.12.2021

Maanantai 13.12.2021 klo 21:04

Keravan kaupunginvaltuusto 30.11.2020
Inna Kallioinen
Kaupunginvaltuutettu
Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja

Ryhmäpuheenvuoro budjettikeskustelussa

Arvoisa kaupunginvaltuusto,

Olemme vaikeiden päätösten äärellä, koska Keravan talous on varsin haastavassa ja epävarmassa tilanteessa. Kaupungin talous pitää saada takaisin tasapainoon, ja siinä työssä myös Keskusta haluaa olla mukana. Taloustilanne on sen verran heikko, että sen tasapainottamiseen tarvitaan laajaa toimenpidepakettia. Kuten arvata saattaa, osa toimenpiteistä on ikäviä ja epämiellyttäviä, mutta välttämättömiä valintoja.

Kuntatalouden tervehdyttäminen on kuitenkin niin tärkeä tehtävä, että vaikeita päätöksiä, valmiutta kantaa niistä vastuuta ja kykyä panna ne täytäntöön tarvitaan. Hyvin hoidetun talouden avulla turvaamme hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuutta. On palvelus lapsille ja nuorille, että emme rakenna tämän päivän hyvinvointia liiaksi velkarahan varaan emmekä kiristä verotusta ylitiukaksi. Velat lankeavat yhä pienempien työssäkäyvien ikäpolvien harteille tulevaisuudessa.

Menopuolen sopeuttamistoimenpiteet kohdistuvat hiukan eri keravalaisiin sen mukaan, kuka mitäkin kunnan palveluita tarvitsee. Leikkaukset kouluilta onnistuttiin onneksi välttämään. Keravalla panostetaan lapsiin ja nuoriin tulevaisuudessakin, ja esimerkiksi Keskuskoulun hankkeen etenemiseen on varattu rahaa, vaikka vanhan rakennuksen kohtalo on yhä kysymysmerkki. Keskustan ryhmä pyrkii edelleen vaikuttamaan siihen, että saisimme lapsia ja nuoria parhaiten palvelevan uuden oppimisympäristön. Uudisrakennus olisi paitsi nykypäivän tarpeita paremmin vastaava, myös kustannuksiltaan remontoitua homeista taloa vähäriskisempi vaihtoehto.

Muutama sana Keravan tuloista: kaupunginvaltuusto päätti edellisessä kokouksessaan korottaa kiinteistöveroa ja pitää kuntaveroprosentin nykyisellään. Veronkorotukset ovat aina epämieluisia, mutta tässä tilanteessa niitäkin tarvittiin. Keskustan mielestä kiinteistöveron korottaminen oli oikea valinta, koska se kohdistuu tasapuolisesti kaikkiin keravalaisiin kiinteistönomistajiin, olipa kyseessä sitten omakotitaloasuja, kerrostaloyhtiö tai yritys. Kaikki joutuvat siis mukaan yhteisiin talkoisiin.

Keskustan tärkeä tavoite budjettineuvotteluissa oli välttää kuntaveron korotus. Kuntaveroprosentti on kilpailuvaltti. Kuntavero kohdistuu eniten työssäkäyvään väestöön, ja olisi mielestämme ollut huono ratkaisu sälyttää vastuu talouden tasapainottamisesta yksin heidän tehtäväkseen. Veroratkaisuilla pitäisi mieluummin kannustaa työikäisiä ja -kykyisiä töissä käymiseen kuin vahvistaa kannustinloukkuja. Relevantein vertailukohde Keravalle kuntaveron suhteen on sote-uudistuksen jälkeen Vantaa, jossa kuntavero on hiukan Keravaa matalampi.

Valtuuston enemmistön linjaama veroratkaisu tarkoittaa sote-uudistuksen takia käytännössä myös sitä, että kuntaveroprosenttia ei voi nostaa myöskään ensi vuonna, ja hyvä näin.

Arvoisat vihreät ja vasemmisto,

Te ette tahtoneet olla mukana tehdyssä veroratkaisussa, vaan esititte viime kokouksessamme oman vaihtoehtonne kuntaveron korottamisesta. Selkeyden vuoksi korostan, että vaikka kuntaveroa olisi korotettu 0,25 prosenttia, jotta kiinteistöveroon tehty korotus olisi vältetty, budjetin menopuolella olisi edelleen tarvittu sopeuttamista.

Nyt demokraattinen päätös veroista on jo tehty ja vaihtoehtoa veronkorotuksiin ensi vuonna ei siten enää ole olemassa. Siksi toivottavaa olisikin, että kun pohjaesityksenä olevan budjetin menopuolelle näköjään on jo ilmaantunut tässä kokouksessa lisäysehdotuksia, niin samalla tuotaisiin esiin vastaavasti myös uusia ideoita säästökohteiksi tai muiksi kuin verotukseen liittyviksi tuloiksi. Valitettavasti ainakaan tähän mennessä näitä ehdotuksia ei ole vielä kuulunut. Keskustan mielestä vastuullista talouspolitiikkaa on, että emme elä yli varojemme.

Vielä lopuksi,

Nostan erikseen esiin yhden Keskustan ryhmälle kipeimmistä säästötoimenpiteistä eli kotihoidontuen Kerava-lisän pienentämisen 160 eurosta sataseen. Keskustan ryhmä on sekä koko viime valtuustokauden että nyt tällä kaudella aktiivisesti puhunut Kerava-lisän puolesta ja tehostamistoimenpiteitä valmistelleessa työryhmässä ja budjettineuvotteluissa sitä puolustanut.

On surullista, että tässä tilanteessa kotihoidontuen Kerava-lisää joudutaan pienentämään. Tukea saavat pienten lasten perheet siinä, usein väliaikaisessa elämänvaiheessa, kun vanhempi hoitaa lasta kotona ja tulotaso on totuttua huomattavasti pienempi. Silloin Kerava-lisä on tärkeä tuki.

Kun syntyvyyskin on alhaista, on sääli joutua luomaan lapsiperheiden elämään lisää taloudellista epävarmuutta. Toivomme, että tulevaisuudessakin perheillä olisi aito mahdollisuus valita, haluavatko hoitaa pieniä lapsia kotona vai käyttää varhaiskasvatuksen palveluja eli mahdollisuus tehdä erilaisia, omaan tilanteeseen parhaiten sopivia valintoja.

Kotihoidossa olevat lapset eivät vaadi päivähoitopaikkoja ja aiheuta sitä kautta kunnalle kustannuksia. Tuen leikkaamisen vaikutuksia on seurattava tarkasti. Jos Kerava-lisän leikkaaminen johtaa tosiasiassa siihen, että kotihoidon muuten valitsevat perheet vievät lapsensa sen sijasta jo pienempinä varhaiskasvatukseen, tavoiteltuja säästöjä tällä toimenpiteellä ei tulla saamaan aikaan. Kerava-lisän pienentämisen vaikutukset ovat arvailujen varassa, mutta toki toivomme, että yhdellekään perheelle tämä ei muodostu ylitsepääsemättömäksi esteeksi tehdä omaan tilanteeseen parhaalta tuntuvaa valintaa.

On kuitenkin arvovalinta, että tässäkin talousahdingossa Kerava-lisä edelleen säilyy, vaikkakin pienempänä kuin ennen. Siitä voi olla iloinen, että Kerava-lisää ei poistettu kokonaan, vaikka jo vuosia sitä ovat viranhaltijat sitkeästi ehdottaneet ja poliittisestikin aihe on jakanut mielipiteitä. Siitä en viitsi sanoa edes mielipidettäni, jos Kerava-lisän entisellään pitämiselle ilmaantuu nyt tässä vaiheessa uusia myöhään heränneitä voimakkaita puolustajia. Keskustan ryhmä teki Kerava-lisän säilyttämisen puolesta parhaansa asioista neuvoteltaessa, ja vaikka päätös pienentää Kerava-lisää on meille vaikea, olemme sitoutuneet yhdessä sovittuun kompromissiin kokonaisuudesta. Vahva toiveemme kuitenkin on, että tällä valtuustokaudella ei otettaisi Kerava-lisään liittyviä leikkauksia enää uudestaan tarkastelun alle.

Hyvä kaupunginvaltuusto,

Näillä saatesanoilla Keskustan valtuustoryhmä on valmis hyväksymään pohjaesityksenä olevan budjetin ja talouden sopeuttamistoimenpiteet. Toivomme, että sopeuttamistoimenpiteiden täytäntöönpanossa onnistutaan saamaan tavoitellut vaikutukset aikaan, talouden synkkyys selätetään ja saavutetaan taas tasapaino. Se on teko tulevaisuudelle.

Kiitän Keravan kaupungin työntekijöitä, viranhaltijoita ja kaupunginjohtajaa kuluneen vuoden työstä ja toivotan voimia ensi vuoteen. Kiitos myös valtuustoryhmille yhteistyöstä. Hyvää joulun aikaa kaikille.

Kommentoi kirjoitusta.

Tasapainoinen talous turvaa hyvinvointia

Keskiviikko 8.12.2021 klo 20:46

x_Kallioinen-Inna_nelio.jpgSäästökohteita, velkaa vai veronkorotuksia? Keravalla keskustelua ovat kirvoittaneet kuntatalouden tasapainottamiseksi suunnitellut toimenpiteet, joita pohtineessa ryhmässä olin mukana. Varsin moni yksittäinen toimenpide on herättänyt kritiikkiä, mutta ideoita uusiksi säästökohteiksi ei juuri ole kuulunut.

Hyvin hoidetun talouden avulla turvaamme hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuutta. Kuntatalouden saattaminen takaisin tasapainoon on niin tärkeä tehtävä, että siinä onnistumiseksi on kannettava vastuuta ikävistä ja epämiellyttäviltä tuntuvista päätöksistä. Tilanteen korjaaminen valitettavasti edellyttää koko keinovalikoiman käyttämistä eli sekä menopuolen säästökohteiden etsimistä että verojen ja asiakasmaksujen korotuksia.

Some-palstoilla jotkut ovat kaivanneet veronkorotuksia. Selvyyden vuoksi korostan, että veronkorotuskin on jo keinona otettu käyttöön. Enemmistö kaupunginvaltuutetuista valitsi korottaa kiinteistöveroa ja olla korottamatta kuntaveroa, vaikka vihreät ja vasemmisto olisivat tahtoneet nostaa kuntaveroakin. Jos kuntaveroprosenttia olisi korotettu, menopuolella olisi siinäkin tapauksessa tarvittu säästöjä.

Kuntaveron korottamista on pyrittävä välttämään, koska kuntaveroprosentti on kilpailuvaltti. Kuntavero kohdistuu eniten työssäkäyvään väestöön. Veroratkaisuilla pitäisi mieluummin kannustaa työikäisiä ja -kykyisiä töissä käymiseen kuin vahvistaa kannustinloukkuja. Relevantein vertailukohde Keravalle kuntaveron suhteen on sote-uudistuksen jälkeen Vantaa. Siellä kuntavero on hiukan Keravaa matalampi.

Inna Kallioinen
kaupunginvaltuutettu, Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja
Kerava

Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 8.12.2021

Kommentoi kirjoitusta.

Tehtävänä turvallinen kotikaupunki

Lauantai 12.6.2021 klo 9:12

x_Kallioinen-Inna_nelio.jpgSuomi on turvallinen maa ja Kerava tavallinen kaupunki. Turvallisuuteen ei silti ikinä voi panostaa riittävästi. Aina on parannettavaa.

Turvallisuutta voimme vahvistaa monin tavoin pienilläkin panostuksilla. Esimerkiksi kameravalvontaa, poliisin ja kaupungin välistä yhteistyötä sekä vartiointia lisäämällä voimme pyrkiä rauhoittamaan ympäristöä ja ennaltaestämään rikoksia.

Huoli oman lähiympäristön turvallisuudesta nousee kuitenkin säännöllisesti esiin. Vaalikentillä kuulee, että monesti turvallisuushuolet liittyvät toisiin ihmisiin ja heidän tekemisiinsä.

Rikollisuus ja päihteet linkittyvät usein tavalla tai toisella toisiinsa. Päihde- ja mielenterveyskuntoutus ovat mielestäni avainasemassa pitkän aikajänteen turvallisuustyössä. Niiden avulla voimme estää ihmisiä ajautumasta elämänhallintaa horjuttaviin umpikujiin ja kriisitilanteisiin.

Päihteistä irrottautuminen vaatii aina ihmisen omaa tahtoa. Motivoituneille avun tarvitsijoille on kuitenkin oltava mahdollisuuksia tarjolla riittävästi ja riittävän nopeasti. Tarvitaan polkuja päästä avun piiriin elämän vaikeina aikoina.

Pienessä kaupungissa voimavaramme on se, ettemme käänny toisiamme vastaan, vaan pidämme toisistamme huolta ja toistemme puolta. Kaikkien on pystyttävä liikkumaan kotikaupungissaan turvallisin mielin.


Inna Kallioinen
kuntavaaliehdokas, kaupunginvaltuutettu, Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja, OTM
Kerava

Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 12.6.2021

Kommentoi kirjoitusta.

Tehokkuutta ja vaikuttavuutta pystytään parantamaan

Maanantai 10.5.2021 klo 21:23

Keravalla valtuustoryhmät pääsivät neuvotteluissa sopuun kaupungin toimintojen tehokkuutta ja vaikuttavuutta parantavista toimenpiteistä. Toimintoja tehostetaan yhteensä 9,5 miljoonalla eurolla vuoteen 2024 mennessä.

Taloustilanne Keravalla on heikentynyt. Nyt tarvitaan tarkkuutta – askelia kohti tasapainoisempaa taloutta. Toki julkisten palveluiden tehokkuus on tavoiteltavaa hyvinäkin aikoina, koska resurssit ovat rajalliset.

Me Keskustassa...

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta.

Lapsiperheet kaipaavat arvostusta ja joustoja

Maanantai 11.1.2021

Mielipidekirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa su 10.1.2021.

Työ- ja elinkeinoministeriön nimeämä työryhmä aikoo Helsingin Sanomien tietojen mukaan ehdottaa kotihoidon tuen poistamista työllisyyden parantamiseksi. Naisten työllisyyden parantaminen on tärkeä tavoite, mutta kotihoidon tuen poistaminen olisi väärä keino. Työryhmän ehdotus ei sido hallitusta, ja toivommekin, että asiaa tarkastellaan laaja-alaisemmin...

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta.

Huumausaineiden laiton käyttö on rikos

Sunnuntai 13.12.2020

Mielipidekirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 13.12.2020.

Huumausaineiden laiton käyttö on säädetty rikoslaissa rangaistavaksi. Se on viesti yhteiskunnan suhtautumisesta: terveydelle vaarallista huumeiden käyttöä ei kannata edes kokeilla...

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta.

Budjettipuhe kaupunginvaltuustossa 30.11.2020

Tiistai 1.12.2020

Pidin tämän Keskustan ryhmäpuheen Keravan kaupunginvaltuustossa vuoden 2021 talousarviosta.

Arvoisa kaupunginvaltuusto,

Tulevaisuutta ei aina pysty arvioimaan. Joskus yllätyksenä tulevat huonot uutiset, toisinaan valoisat ilonaiheet ja käänteet parempaan. Vuosi sitten tuskin kukaan osasi kuvitella, miten koronan synkkä tämä vuosi tulisi olemaan...

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta.

Velka on veljenpoika maksettaessa - palveluiden tehostaminen on välttämätöntä

Keskiviikko 11.11.2020

Mielipidekirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 11.11.2020.

”Keravan budjettineuvotteluissa tapahtui jotain todella kummallista”, kirjoittaa Tuukka Kallas (vas.) (K-U 6.11.2020). Budjettineuvotteluissa valtuustoryhmät löysivät sopuratkaisun, kompromissin.

Se ei Keravalla ole kovin kummallista. Suljettujen ovien takana syntyvä budjettisopu vaikuttaa täällä olevan enemmän sääntö kuin poikkeus...

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta.

Kaksi hyvää johtajaa - mutta kumpi?

Torstai 3.9.2020

Kirjoituksen mielipideversio on julkaistu Suomenmaan verkkosivuilla 3.9.2020.

Arvostan sitä, että ihminen toimii sanojensa mukaan. Sitä, että politiikassakin teot ja puheet kulkevat käsi kädessä...

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta.

Suomi tarvitsee lisää työtä, työelämä joustavuutta ja vakautta

Torstai 27.8.2020

Mielipidekirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 27.8.2020.

Suomi on monien mahdollisuuksien maa. Lähtökohdista riippumatta täällä voi kouluttautua pitkälle ja vaurastua työtä tekemällä tai yrittämällä. Samalla heikommassa taloudellisessa asemassa olevien hyvinvoinnista pidetään huolta. Nämä seikat ovat yhteinen etumme ja hyvinvointiyhteiskunnan peruspilareita. Toki parannettavaakin riittää...

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta.

5+3=8, ehdolla HOK-Elannon vaaleissa

Perjantai 27.3.2020

Päivittäistavarakaupan pitää toimia niin tavallisessa arjessa kuin yhteiskunnan poikkeusoloissakin. Kauppa, kaupan varastot ja kuljetukset ovat yhteiskunnalle kriittisen tärkeitä aloja, joilla tänä keväänä ammattilaiset tekevät arvostettavaa työtä ja pitkää päivää – he ovat poikkeusarkemme sankareita...

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta.

Tasa-arvo on myös tekoja terveyden turvaamiseksi

Lauantai 21.3.2020

Saan joka vuosi juhlia syntymäpäivääni tasa-arvon päivänä 19. maaliskuuta. Tällä viikolla tuo päivä oli poikkeuksellinen, kun maan rajat pantiin kiinni...

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta.

Vanhemmat kirjoitukset »