Esitys uuden Keskuskoulun puolesta

Puheenvuoro Keravan kaupunginvaltuustossa 21.3.2022

Arvoisat keravalaiset,

Meidän vanha Keskuskoulu on palvellut pitkään ja se on tärkeä osa kaupunkimme historiaa. Sota-aikaan sotasairaalana siellä on autettu ihmisiä parempaan kuntoon. Sittemmin se on ollut tuhansien opinahjo ja sieltä on ponnistanut eteenpäin monta sukupolvea kantamaan kortensa yhteiskuntamme hyväksi. Itsekin olen saanut pohjan sivistykselle ja myöhemmille opinnoilleni käymällä koko alakoulun juuri Keskuskoulussa.

Vanha Keskuskoulu on kuitenkin myös sairastuttanut arkeaan siellä viettäneitä. Kauniin ulkokuoren alla on asiat päästetty huonoon kuntoon. Aikaisemmat päättäjäsukupolvet Keravalla ovat halunneet vaalia historiaa, kun vanha Keskuskoulu on vuonna 2000 päätetty suojella. Toisaalta täällä ei kuitenkaan ole huolellisesti pidetty omaisuudesta hyvää huolta, kun Keskuskoulu on päässyt menemään täysin käyttökelvottomaan kuntoon. Nyt se on ollut jo vuosia lähinnä synkkä ja surullinen, tyhjillään, rikkinäisine ikkunoineen keskellä kaupunkia kohtaloaan odottava valtava monumentti.

Tässä hetkessä tuo vuonna 2000 tehty päätös suojella vanha rakennus näyttäytyy melkoisena rasitteena. Todella mietityttää, onko vuonna 2000 suojelupäätöstä tehneillä ollut riittävää tietoa rakennuksen kunnosta ja kunnossapidosta.

Vanha rakennus on meistä monelle muistojen kautta rakas. Sillä on paikka keravalaisissa sydämissä. Siksi päätös on vaikea ja harmittaa, että Keskuskoulun on annettu päästä näin pahaan kuntoon. Minuakin päättäjänä osittain sattuu ajatus siitä, että omilla näkökulmillani olen valmis nyt tuhoamaan kotikaupunkimme historiaa, myös oman lapsuuteni arjen ympäristöä. Päätös on kuitenkin tehtävä paitsi järjellä, myös kuunnellen sydäntä: minua molemmat muistuttavat siitä, että nyt emme ole tekemässä historiallista muistomerkkiä, vaan rakentamassa ensisijaisesti keravalaisille lapsille koulua.

Joskus vanhasta ja rakkaasta pitää olla valmis luopumaan. Vanha rakennus on nyt tullut pitkän tiensä päähän. Meidän päättäjäsukupolven vastuulla on tehdä ratkaisu tulevaisuuteen lapsille ja nuorille. Ratkaisussa tärkeintä on painottaa rakennuksen käyttötarkoitusta. Se on paikka, jossa lapset ja opettajat viettävät merkittävän osan arjestaan. Sellainen paikka, johon pitää voida mennä hyvin ja turvallisin mielin.

On selvää, että purkamalla Keskuskoulu jotain arvokasta menetetään, kuten Kaupunkikehitysjaosto lausunnossaan totesi. Mutta yhtä selvää on sekin, että purkamalla vanha Keskuskoulu ja rakentamalla tilalle uusi koulu, jotain arvokasta uutta saavutetaan.

Joitakuita saattaa mietityttää uudisrakennuksessa se riski, että suojelumerkinnän purkaminen saattaisi osoittautua mahdottomaksi. Rakennuksen pitää palvella Keravan käyttötarpeita vuosikymmeniä, ja siinä mittakaavassa pari vuotta on lyhyt aika. Emme ikinä saa tietää, olisimmeko onnistuneet viemään läpi uudisrakennusvaihtoehdon, jos tästä kaupungista ei löydy rohkeutta yrittää sitä – jos annamme spekulatiivisen pelon estää yrittämästä. Spekuloinnistahan tässä on kyse, koska kaupunkikehitysjaosto on luonut varjoja uudisrakennusvaihtoehdon ylle arvelemalla, että ”pahimmassa tapauksessa kaava voisi kaatua oikeusasteissa”. Se on kuitenkin samalla todennut, että ”on mahdotonta ennen kaavaprosessia sanoa, onko suojelun purkamiselle edellytyksiä”. Mikäli suojelumerkinnän purkamista päätettäisiin yrittää, pitäisi energiaa suunnata siihen, että kaupunki perustelisi asian huolellisesti.

Vanhan rakennuksen remontoimiseen liittyy toisenlaiset riskit: saadaanko remontoimalla ikinä täysin tervettä rakennusta? Karkaavatko kustannukset käsistä kuten uimahallin suhteen kävi? Tuleeko remontista ikuisuushanke ja pohjaton rahakaivo? Laajamittaiseen remonttiin liittyy kiistatta merkittävästi suuremmat riskit niin budjetissa pysymisen kuin hankkeessa onnistumisen näkökulmasta. Remontointiin tähtääviä kuntotutkimuksia vuosilta 2017 ja 2018 ei voi pitää päätöksenteon pohjana enää kovinkaan tuoreina dokumentteina, ja niiden ajantasaisuus ainakin itseäni arveluttaa. Maallikkokin pystyy olettamaan, että rakennuksen kunto tuskin on näiden kiinniolovuosien aikana kehittynyt parempaan suuntaan, kun välillä ikkunoita on ollut rikki ja toisinaan rakennus on kärsinyt savuvahingoista. Kolmas merkittävä riski on se, haluavatko perheet laittaa edes remontoituun vanhaan sisäilmaongelmakouluun lapsiaan ja haluavatko opettajat sinne töihin, vaikka rakennus saataisiin näennäisesti kuntoon. Teknisen lautakunnan mukaan ”Korkeasta korjausasteesta huolimatta peruskorjauksessa on todennäköisyys sisäilmaongelmia aiheuttavilla vanhoilla kuntotutkimuksen ulottumattomissa olevilla rakenteilla suurempi kuin asianmukaisesti suunnitellussa ja toteutetussa uudisrakennuksessa.”

Kasvatus- ja opetuslautakunta puolestaan on nostanut esiin uudisrakennuksen paremmuutta niin terveen ja turvallisen koulun, opetuksen järjestämisen, opetussuunnitelman tarpeiden kuin myös oppimisympäristöjen näkökulmasta. Nämä ovat ydinasioita, kun puheenamme on koulurakennus. Tämän lisäksi, kasvatus- ja opetuslautakunta on vielä todennut uudisrakennuksen olevan siinä mielessä riskittömämpi vaihtoehto, että lisäkorjauksilta ja niiden aiheuttamilta opetuksen poikkeusjärjestelyiltä toivottavasti vältytään.

Hyvät valtuutetut,

Uskaltaisiko kukaan meistä lähteä toteuttamaan yhtä laajamittaista riskibisnestä eli tällaista remonttia tietoisena talouspuolen riskeistä ja tulevaisuuden käyttötarpeista, jos kyse olisi omasta omaisuudesta ja omista rahoista? Entä haluaisiko kukaan meistä koekaniinina laittaa lapsiaan remontoituun Keskuskouluun tai mennä sinne itse päivittäin töihin?

Historiaa on hyvä vaalia, mutta ihmiskunnan kehitystä ajatellen siitä kannattaa ennen kaikkea oppia. Menneisyyden virheitä ei kannata toistaa, vaan kannattaa yrittää tehdä asiat paremmin. Suurissa päätöksissä maltti on valttia, eikä hätiköidä kannata.

On päätöksen paikka. Kummat riskit te muut valtuutetut haluatte kantaa? Itse olen halukkaampi kantamaan sen riskin, että mahdollisesti saatamme joutua tässä vaiheessa odottamaan hiukan pidempään.  Olen valmis siihen, että jotain historiasta väistyy tulevaisuuden tieltä, ja vetoan teihinkin, että olisimme tässä asiassa historian oikealla puolella eli tulevaisuuden puolella. Vetoan, että olisimme rohkeita – onhan rohkeus Keravan virallinen arvokin.

Jos demokraattisesti valittu enemmistö on kuntavaalien jälkeen päätynyt Keskuskoulu-asiassa sittenkin peruskorjausvaihtoehdon kannalle ja on kanssani eri mieltä tästä aiheesta, niin toivotan toki teille kaikkea hyvää remonttihankkeessanne onnistumiseen sekä Keravan brändityöhön sen jälkeen. Pitäkää yhteisistä rahoistamme ja kaupunkimme lapsista hyvää huolta. Tässä vaiheessa kuitenkin meillä on vielä olemassa toinenkin vaihtoehto, ja siksi teen vastaesityksen ja esitän, että Keskuskoulun hanketta suunnitellaan uudisrakennusvaihtoehdon pohjalta. Tämä tarkoittaisi, että uudisrakennusvaihtoehdosta laadittaisiin kunnolliset suunnitelmat ja voimavarat suunnattaisiin pyrkimykseen saada suojelumerkintä poistettua.

Inna Kallioinen
Kaupunginvaltuutettu (kesk.)