Valtuustoaloitteeni

Valtuustoaloite: Kerava mukaan Ympäristöministeriön Green deal -sopimukseen

Keravan kaupunginvaltuusto 30.9.2024

Vapaaehtoisten ja määräaikaisten Green deal -sopimusten kautta edistetään kestävää kehitystä ja etsitään
ratkaisuja ilmastohaasteisiin, luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen, luonnonvarojen ylikulutukseen ja kiertotalouden edistämiseen Suomessa. Green deal -sopimuksella sopijapuolet voivat sitoutua kunnianhimoisiin tavoitteisiin. Kyseessä on strateginen sitoumus, johon kunnat voivat lähteä mukaan. Sopimukset ovat osa Suomen kestävän kehityksen toimikunnan yhteiskuntasitoumusta ja ne mahdollistavat lainsäädäntöä joustavamman toimintamallin tehokkaampien ratkaisujen etsimiseen.

Sitoumuksen antaneet toimijat sitoutuvat Green deal -sopimusten tavoitteiden edistämiseen ja toimenpiteisiin
tekemällä ministeriön hyväksymän sitoumuksen Sitoumus2050.fi -sivustolla. Toimijat määrittelevät sitoumuksessaan omat tavoitteensa ja toimenpiteensä.

Sitoumusten lähettämisen määräajat ovat 8.10.2024 (3. kokous) ja 7.11.2024 (4. kokous).

Me allekirjoittaneet ehdotamme, että Keravan kaupunki tekisi Grean deal -sopimuksen.

Inna Kallioinen (kesk.)
ja 23 muuta allekirjoittajaa

Valtuustoaloite Jänisvuoren metsän suojeluvaihtoehtojen selvittämiseksi ja suojelemiseksi

Keravan kaupunginvaltuusto 7.2.2022

Jänisvuoren metsä on kaunis, vanha ja monimuotoinen luonnonmetsä Kaskelassa. Jänisvuori sijaitsee monelle keravalaiselle tutumman Haukkavuoren suojelualueen läheisyydessä ja yhdessä nämä metsät muodostavat arvokkaan kokonaisuuden. Jänisvuoren metsällä on erityisiä luontoarvoja kuten sen lajisto ja puuston monipuolinen ikärakenne. Lisäksi alueella on merkittävä virkistysarvo kaupunkilaisille, mitä tulevaisuudessa voisi entisestään lisätä.

Kerava haluaa olla monimuotoinen viherkaupunki, ja kaupunki on antanut kaupunkilaisille viherlupauksen.
Keravalaisilla pitää olla hyvät mahdollisuudet päästä ulkoilemaan luonnon metsään tulevaisuudessakin. Pienessä kaupungissamme ei ole liikaa metsiä. Siksi on tärkeää, että pidämme huolta olemassa olevista
metsistämme ja olemme tarvittaessa valmiita puolustamaan niitä. Lähimetsät luovat kaupunkiimme viihtyisyyttä, tarjoavat kaupungin asukkaille ulkoilu- ja liikuntamahdollisuuksia ja ovat pito- ja vetovoimatekijä. Kaupungin kasvulla on rajansa, ja nopeaa kasvua tärkeämpää on se, että turvaamme Keravan viihtyisyyden ja luonto- ja
maisema-arvot pitkällä aikavälillä.

Jänisvuorella on useita omistajia. METSO-ohjelma turvaa metsien monimuotoisuutta Etelä-Suomessa
tavoitteena pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantuminen ja vakiinnuttaa luonnon monimuotoisuuden suotuisa kehitys. Ohjelma perustuu maanomistajien vapaaehtoisuuteen.

Me allekirjoittaneet kaupunginvaltuutetut ehdotamme, että Keravan kaupunki ryhtyy aktiivisesti selvittämään, miten Jänisvuoren metsä saataisiin säilytettyä tulevaisuuteen, ja että kaupunki käynnistää toimenpiteet Jänisvuoren suojelemiseksi. Ensiaskel on, että Keravan kaupunki käynnistää vuoropuhelun maanomistajien kanssa ja edistää maanomistajien mahdollisuutta päästä mukaan METSO-ohjelmaan lisäämällä tietoisuutta ohjelmasta ja kannustamalla Jänisvuoren maanomistajia hakeutumaan siihen mukaan. Samalla on harkittava mahdollisuutta Jänisvuoren suojelemiseen kaavamuutosten kautta.

Inna Kallioinen (kesk.)
ja 18 muuta allekirjoittajaa

Valtuustoaloite: Keskuskoulun alue suunniteltava uudelta pohjalta

Kaupunginvaltuusto 26.4.2021

Keravan Keskuskoulu on täyttänyt kaupungissamme tärkeän tehtävän, mutta mielestämme vanha rakennus on nyt tullut tiensä päähän.

Vakavista sisäilman ongelmista kärsivä koulurakennus vaatisi perusteellisen ja kalliin peruskorjauksen, jotta se voisi vielä tulevaisuudessa palvella kaupunkilaisia kouluna. Isoihin remontteihin liittyy omat riskinsä. Keravan palveluverkkotyöryhmän selvitysten mukaan rakennuksen koko ei välttämättä riitä täyttämään keskikaupungin
koulutoiminnan tulevia tarpeita, vaan jos koulu remontoidaan, sen rinnalle olisi rakennettava uusi lisärakennus.

Läheinen asemanseudun alue kokee tulevina vuosina suuret uudistukset. Kaupungillamme olisi nyt mahdollisuus samassa yhteydessä pyrkiä uudistamaan Keskuskoulun alue niin, että se niveltyisi uuden
asemanseudun suunnitelmiin. Olisi tulevaisuuteen katsovaa rakentaa kokonaan uusi Keskuskoulu, joka suunniteltaisiin arkkitehtuurisesti kirjaston, Keuda-talon, keskuspuiston ja uuden asemanseudun ilmeeseen
sopivaksi.

Keravalaiset lapset ja nuoret ansaitsevat ajanmukaisen, toimivan ja terveysturvallisen oppimisympäristön. Uusi
koulurakennus voitaisiin suunnitella muitakin keravalaisia palvelevaksi monitoimitilaksi. Siinä olisi mahdollista hyödyntää kotimaisen puurakentamisen uusia, nykyaikaisia mahdollisuuksia. Loistavan esimerkin uudesta, toiminnallisesta arkkitehtuurista tarjoaa Keravanjoen koulu.

Vanha Keskuskoulu on suojeltu asemakaavassa merkinnällä SR-7. Me allekirjoittajat esitämme, että

1. kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin, joilla Keskuskoulun suojelumerkintä pyritään purkamaan, jotta aluetta voitaisiin suunnitella puhtaalta pöydältä, tulevaisuuteen katsoen ja

2. kaupunki tuottaa päätöksenteon tueksi tiedon siitä, onko Keskuskoulun kunnossa tapahtunut
muutoksia sinä aikana, kun rakennus on ollut suljettuna.


Inna Kallioinen (kesk.)
ja 5 muuta allekirjoittajat

Kerava siistiksi ennen asuntomessuja.

Kaupunginvaltuusto 8.6.2020

Keravalla on viihtyisyyttä luovia viheralueita, kauniita istutuksia sekä hyvinhoidettuja kiinteistöjä. Valitettavasti on myös joitakin häpeä-pilkkuja, kuten Anttilan käytävän levoton ja roskainen alue, Saviolla radan varressa junamatkustajien silmiin pistävä kaatumaisillaan oleva rakennus tai jokivarren penkereiltä löytyvät romut. Joistakin taloyhtiöistä kantautuu asukkaiden huoli ja harmistusta kiinteistöjen jäteastioiden käyttöön liittyvästä piittaamattomuudesta. Eri puolilta kaupunkia asukkaat ovat tuoneet sosiaalisessa mediassa esiin havaintoja, jotka viittaavat rottakannan huomattavaan lisääntymiseen.

Esitämme, että Keravan kaupunki käynnistää kaupungin siisteyden parantamiseksi tehokampanjan, johon kutsuu mukaan kiinteistöjenomistajat ja kaupunkimme asukkaat. Jätteiden käsittelyn neuvonnassa näyttäisi olevan parantamisen tarvetta. Julkisten kaupunkitilojen siisteinä ja viihtyisinä pitäminen kaipaa panostuksia. Rottaongelman ratkaisemiseen eivät nykyiset keinot näytä riittävän, vaan tarvitaan tarkempia suunnitelmia, jämäkämpiä toimenpiteitä ja tehokkaampaa yhteistyötä kaupungin ja kiinteistöjen omistajien kesken.

Siisteys ja siitä syntyvä ympäristön viihtyisyys ja terveellisyys parantaa kaupunkimme asukkaiden jokapäiväistä elinympäristöä. Se myös luo Keravasta edustavan kuvan, kun vuonna 2024 asuntomessut tuovat kaupunkiimme vierailijoita.

Inna Kallioinen (kesk.)
ja 10 muuta kaupunginvaltuutettua

Valtuustoaloite koirapuiston saamiseksi Saviolle

Kaupunginvaltuusto 4.2.2019

Lemmikit parantavat psyykkistä hyvinvointia. Koirat ovat hyvä seuralainen lenkillekin, jolloin fyysinen kuntokin pysyy yllä. Yksinäisellellekin ihmiselle lemmikki voi tuoda seuraa ja iloa elämään. Monessa kaupunkikodissakin on lemmikkejä.

Koiranomistajille koirapuistot ovat mukavia pysähdyspaikkoja lenkkeilyn ohessa. Ne mahdollistavat kaupunkilaiskoirille energian purkamisen vapaana liikkumalla ja muiden koirien kanssa leikkimisen. Myös liikuntarajoitteisille koiranomistajille ne ovat tapa huolehtia koiran päivittäisestä liikunnasta.

Keravalla on neljä aidattua koirapuistoa. Ne sijaitsevat Sompiossa, Killassa, Ahjossa ja Kurkelassa. Kaupunkimme eteläosista niihin on kuitenkin pitkä matka, ja korviin onkin kantautunut saviolaisten koiraihmisten toiveita siitä, että Saviollekin saataisiin koirapuisto.

Koirapuisto olisi sijoitettava niin, että se tekisi Keravan koirapuistoverkostosta alueellisesti saavutettavamman päivittäisen ulkoilun ohessa. Samalla pitäisi huomioida se, ettei lähiasutukselle aiheudu koirapuistosta haittaa.

Me allekirjoittaneet ehdotamme, että Kerava selvittää mahdollisuuden rakentaa koirapuisto Saviolle, Keravan eteläosaan. Ehdotamme, että Kerava ryhtyy mahdollisuuksien mukaan hanketta edistäviin toimenpiteisiin.

Inna Kallioinen (kesk.)
ja 22 muuta kaupunginvaltuutettua

Valtuustoaloite paremman poliittisen vuorovaikutuksen edistämiseksi

Kaupunginvaltuusto 8.10.2018

Vuorovaikutustaidot ovat keskeisessä roolissa kaikessa ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Myös poliittisessa toiminnassa vuorovaikutustaidot ovat tärkeitä ja välttämättömiä: tarvitaan taitoja kuunnella toista ihmistä, keskustella asioista rakentavasti, kertoa oma mielipide perustellen ja ymmärtää toinen ihminen oikein. Erityisesti tarvitaan ymmärrystä siihen, että varsinkin erilaisten mielipiteiden välinen vuoropuhelu ja asioista avoimesti keskusteleminen on ensiarvoisen tärkeää demokratiassa.

Poliittisen keskustelukulttuurin huononeminen on herättänyt julkisuudessakin paljon huolta. Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreen tutkimuksen mukaan jopa 80 prosenttia suomalaisista arvioi poliitikkojen ymmärtämän tarkoituksella väärin toisiansa.

Vuorovaikutustaitoja tarvitaan virallisten kokousten lisäksi politiikassa yhtä lailla kokoussalien ulkopuolella ja yhä enemmän myös sosiaalisessa mediassa. Tulkitsemisen ja väärinymmärtämisen sijasta politiikassa tarvitaan enemmän havainnointia ja halua ymmärtää toista ihmistä siten kuten hän tarkoittaa.

Me allekirjoittaneet uskomme siihen, että jokaisella ihmisellä on mahdollisuus kehittää omia vuorovaikutus- ja yhteistyötaitojaan paremmiksi. Luotamme sivistyneeseen keskustelukulttuuriin ja sen voimaan poliittisessa päätöksenteossa.

Hyvä vuorovaikutus ei kuitenkaan synny itsestään. Parempaa vuorovaikutusta voi jokainen oppia, jos haluaa. Vuorovaikutustaitojen hiomiseen on tarjolla nykyään erinomaisia, asiantuntijoiden pitämiä koulutuksia.

Ehdotamme, että Keravan kaupunki järjestää kaupunginvaltuustolle suunnatun vuorovaikutuskoulutuksen terveen keskustelukulttuurin ja hyvän poliittisen vuorovaikutuksen edistämiseksi keravalaisessa päätöksenteossa. Koulutus voitaisiin järjestää esimerkiksi valtuuston seminaarin tai kokouksen yhteydessä tai avoimena tilaisuutena.

Lisäksi vetoamme meistä jokaiseen sivistyneen keskustelukulttuurin edistämiseksi, koska yhteistyön avaimet ovat yksilöissä.

Inna Kallioinen (kesk.), Anja Hänninen (kok.)
ja 20 muuta allekirjoittajaa

Kerava mukaan Suomen ympäristökeskuksen kiertotalouskiihdyttämöön

Kaupunginvaltuusto 12.3.2018

Sitra ja Suomen ympäristökeskus ovat käynnistäneet julkisten hankintojen kiihdyttämön vauhdittamaan vähähiilisiä ja kiertotaloutta edistäviä hankintoja ja investointeja. Tavoitteena on löytää yhteisiä hankintatarpeita, hankeaihioita ja käynnistymässä olevia hankintoja, jotka voitaisiin toteuttaa vähähiilisesti ja kiertotalouden hengessä.

Kiihdyttämössä kunnat saavat vertaistukea ja sparrausapua hankintatarpeen kirkastamiseen, hankinnan suunnitteluun, markkinavuoropuheluun, hankinnan läpivientiin ja käytännön esteiden ratkomiseen sekä hankinnan ympäristö- ja kustannushyötyjen arvioimiseen.

Hankinnan tulee edistää vähähiilisyyttä ja/tai kiertotaloutta. Keskeiset teema-alueet ovat: 1) älykäs rakentaminen ja infrastruktuuri, 2) kestävä liikkuminen ja logistiikka, 3) kestävät ruokajärjestelmät.

Esimerkkejä edistettävistä hankinnoista ja investoinneista ovat rakentamisen uusiomateriaalit ja puurakentaminen, maa-ainesten resurssitehokas käyttö ja digitaaliset energiatehokkaat ratkaisut.
Kuntien toivotaan tarttuvan tilaisuuteen ja kertovan kiinnostuksensa Suomen ympäristökeskukselle kevään aikana, mielellään maaliskuun loppuun mennessä. Hanke voi olla vasta suunnitteilla tai jo alkamassa, tai kunta on tunnistanut tarpeen, jolle se haluaa sparrausapua.

Kerava on vireä julkisen rakentamisen kaupunki. Uudessa strategiassamme painotamme monimuotoisen viherkaupungin arvoja. Kiertotalouskiihdyttämön vertaistuki ja sparraus voisi hyödyttää kaupunkiamme monin tavoin.

Esitämme, että Kerava tarttuu Suomen ympäristökeskuksen tarjoamaan tilaisuuteen ja ilmoittaa kiinnostuksestaan lähteä mukaan kiertotalouskiihdyttämöön.

Inna Kallioinen
ja 29 muuta allekirjoittanutta valtuutettua

Valtuustoaloite oppilaskuntien ja päättäjien vuorovaikutuksen lisäämiseksi

Kaupunginvaltuusto 12.12.2017

Keravan kaupunki onlinjannut lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa 2020 strategiseksitavoitteekseen lasten ja nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisäämisen. Toimenpiteenä on esitetty, että lapsille ja nuorille mahdollistetaan vuoropuhelu päättäjienkanssa järjestämällä yhteisiä tapahtumia. Tällä hetkellä
virallisinavaikutuskanavina lapsille ja nuorille toimivat kouluissa oppilas- ja opiskelijakunnat, koululaisvaltuusto sekä alle 19-vuotiaille nuorisovaltuusto.

Lasten ja nuorten osallisuuden kannalta on kiinnitettävä huomiota siihen, etteivät vaikuttamismahdollisuudet ole vain näennäisiä, vaan niiden on oltava aitoja ja oikeita. Monet lasten ja nuorten arkeen konkreettisesti vaikuttavista asioista (esimerkiksi kouluruoka, koulujen pihat ja kalusteet) eivät ole lasten ja nuorten itsensä päätösvallassa. Varsinkaan nuorimmilla vaikuttajillamme ei välttämättä ole vaadittavaa osaamista lähestyä oma-aloitteisesti virkamiehiä tai päättäjiätällaisissa asioissa.Kaupungin päättäjien, virkamiesten ja oppilaskuntien välisen vuorovaikutuksen on oltava aktiivista, jotta nuorten mielipiteet voidaan ottaa huomioon päätöksiä ja hankintoja tehtäessä.

Lasten ja nuorten osallisuuden lisäämiseksi esitämme, että kaupunki:

1. järjestää oppilaskunnille, nuorisovaltuustolle, kuntapäättäjille ja johtaville virkamiehille säännöllisesti avoimen
keskustelutilaisuuden (esim. keväisin ja syksyisin) ja

2. perehdyttää oppilaskuntia kaupungin päätöksentekoon ja neuvoo, miten päättäjiin ja virkamiehiin voi olla yhteydessä.


Inna Kallioinen (kesk.), Ilari Salmi (kok.) ja Karri Wickman (kok.)
sekä 41 muuta allekirjoittajaa