Osallisuus yhteiskuntaan estää syrjäytymistä. Koulutuksen tarjoama sivistys on keskeisessä roolissa nuorten yhteiskunnallisen osallisuuden luomisessa. Itseä koskeviin ja yhteisiin asioihin vaikuttaminen vaatii tietoa mahdollisuuksista...
Osallisuus yhteiskuntaan estää syrjäytymistä. Koulutuksen tarjoama sivistys on keskeisessä roolissa nuorten yhteiskunnallisen osallisuuden luomisessa. Itseä koskeviin ja yhteisiin asioihin vaikuttaminen vaatii tietoa mahdollisuuksista.
Osallisuutta voidaan rakentaa oppimalla. Peruskoulun tehtävä on tukea oppilaiden kasvua yhteiskunnan jäsenyyteen ja tarjota heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja, jotka muodostavat pohjan myöhemmille opinnoille. Yhteiskuntaopin oppiaineessa opitaan vaikuttamisesta ja osallistumisesta sekä lisätään kiinnostusta yhteiskunnallisiin asioihin.
Kiinnostus on tehokas motivaattori oppimiseen. Sitä ei kannata jättää hyödyntämättä. Yläkoulun aikana 15-vuotiaana oppilaan yhteiskunnalliset oikeudet ja velvollisuudet lisääntyvät, mikä lisää kiinnostusta yhteiskuntaoppia kohtaan.
Keravan omaperäinen tuntijakomalli on ongelmallinen
Keravalla historian ja yhteiskuntaopin opetussuunnitelmaa on uudistettu siten, että tuntijako poikkeaa huomattavasti muusta Suomesta. Muualla maassa yhteiskuntaopin opinnot keskitetään Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liiton suositusten mukaisesti yleensä yhdeksännelle luokalle, kun taas Keravalla tunnit on jaettu koko yläkoulun ajalle. Tilanne on hankala erityisesti niiden oppilaiden kannalta, jotka muuttavat Keravalle kesken yläkoulun, koska heidän saamansa yhteiskuntaopin opetus jää tällöin erittäin ohueksi.
Opetuksen aikaistaminen alkamaan jo seitsemännellä luokalla aiheuttaa käytännössä huolen siitä, että oppilaat joutuvat omaksumaan tärkeän ja haastavan oppiaineen laajoja sisältöjä ennen kuin heillä on niiden ymmärtämiseen riittäviä valmiuksia. Sisältöä joudutaan helpottamaan. Sisältöjen karsimista ei puolestaan voi liikaa tehdä vaarantamatta valtakunnallisesti asetettujen opetustavoitteiden saavuttamista.
Yhteiskuntaopin opetuksen keskittäminen yläkoulun viimeiselle luokalle on perusteltua siinä mielessä, että tällöin oppiaineen oppimista tukeva historian tuntemus on jo syvällisempää kuin yläkoulun alussa. Pedagogisesti keskittäminen mahdollistaa monipuoliset, taitojen oppimista tukevat projektit.
Herää kysymys, heikentääkö Keravan omaperäinen malli tosiasiassa keravalaisten nuorten valmiuksia ymmärtää yhteiskunnallisia asioita ja oppia vaikuttamista. Kaventaako se mahdollisuuksien tasa-arvoa? Nuorten syrjäytyminen, koulutuksen periytyminen ja esimerkiksi nuorten alhainen äänestysaktiivisuus ovat ongelmia, joiden selättämiseksi peruskoulussa pitäisi tehdä kaikki voitava.
Olen iloinen siitä, että olen Keravalla peruskouluni ja lukioni käyneenä saanut aina erinomaisen laadukasta yhteiskuntaopin opetusta. Sillä on ollut osuutta siihen, että olen myöhemmin halunnut opiskella yliopistossa oikeustiedettä ja kiinnostunut yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta.
Kasvatus- ja opetuslautakunta tarkastelee 21.11.2018 yhteiskuntaopin tuntijakoa. Toivon päättäjille viisautta kuunnella tarkkaavaisella korvalla aiheen parhaiden, koulutettujen kokemusasiantuntijoiden eli opettajien ääntä. Toivon myös rohkeutta muuttaa tarvittaessa omia aikaisempia päätöksiä.
Inna Kallioinen
kaupunginvaltuutettu, Kerava
Keskustan Opiskelijaliiton liittohallituksen jäsen
