Pääsimme Eija Halmen kanssa kiinnostavalle tutustumiskäynnille Keravan uuteen ensisuojaan, jota Päivi Wilen meille esitteli. Ensisuoja tarjoaa yösijan keravalaisille kodittomille. Se sijaitsee Keravan keskustassa entisissä hammashoitolan tiloissa. Keravan ensisuoja on suhteellisen kodikas verrattuna joihinkin muihin ensisuojiin...
Pääsimme Eija Halmen kanssa kiinnostavalle tutustumiskäynnille Keravan uuteen ensisuojaan, jota Päivi Wilen meille esitteli. Ensisuoja tarjoaa yösijan keravalaisille kodittomille. Se sijaitsee Keravan keskustassa entisissä hammashoitolan tiloissa. Keravan ensisuoja on suhteellisen kodikas verrattuna joihinkin muihin ensisuojiin.
Keskustelua on herättänyt sote-lautakunnan päätös pitää ensisuoja auki myös kesällä, vaikka budjettineuvotteluissa sovimme vain talviaukiolosta eikä kesäaukioloon varattu rahoja. Maanantaina kaupunginvaltuustossa kysyttiin, onko ensisuojan kesäaukiolon takia odotettavissa budjetin ylityksiä syksyllä. Olosuhteiden pysyessä samoina on mielestäni lähtökohtaisesti tavoiteltavaa pysyä budjetissa ja sovitussa. Sote-lautakunnan kokouksessa esittelijänä toiminut toimialajohtaja oli joutunut jättämään eriävän mielipiteen päätöksestä, jossa ensisuoja päätettiin pitää auki kesällä ja syksyn aukiolosta sen sijaan tehtiin riippuvainen siitä, löydetäänkö siihen rahat jostain.
Tuusulassa, Järvenpäässä tai Sipoossa ei ole ensisuojaa, ja Vantaallakin ensisuoja on ilmeisesti tarpeeseen nähden liian pieni. Minusta tällaisten palveluiden tuottamisessa olisi järkevää tehdä yhteistyötä muiden kuntien kanssa. Toisaalta olisi oikeudenmukaista, että keravalaiset maksaisivat vain keravalaisten kodittomien majoittamisen. Toisaalta ihmisarvo on kaikilla sama, ja yösijaa vailla olevia kodittomia ihmisiä on kurjaa jaotella kotikunnan perusteella.
Ensisuojassa on yöpynyt 2-7 henkilöä per yö. Yhteensä siellä oli maaanantaihin mennessä alkuvuoden aikana majoittunut 12 eri henkilöä. Toiminnasta aiheutuva kustannus kaupungille on tällä hetkellä noin 250 e / yö. On tarkoitus, että ensisuoja olisi käyttäjälleen vain väliaikainen vaihtoehto, jonka kautta saa tarvittaessa apua asumisasioiden pysyvämpään järjestämiseen.
Mutta mitä jos koditon henkilö ei ota vastaan hänelle tarjottua asuntoa? Yhteiskunnan pitäisi yrittää auttaa ihminen takaisin omille jaloilleen, mutta motivaatio muutoksiin lähtee kuitenkin aina sisältä päin eikä sitä voi pakottaa.
Kun ensisuojan jatkoa jossain vaiheessa mahdollisesti pohditaan, on monia kysymyksiä huomioon otettavana: tarve, kustannukset ja niiden oikeudenmukainen jakaminen, sopiva sijainti, miten palvelu tuotetaan ja ketkä sitä saavat käyttää ja miten ensisuojasta voitaisiin ohjata pysyvämpien asumismuotojen pariin mahdollisimman tehokkaasti.
Kävimme tutustumassa myös Polkuun, joka on Hannu ja Kerttu ry:n kolmen vuoden projekti (2018-2020). Sen tavoitteena on edistää asiakaslähtöistä palveluohjaaja ja lisätä osallisuutta, elämänhallintaa ja yhteisöllisyyttä. Se tarjoaa aikuisille matalankynnyksen kohtaamispaikan, johon voi mennä anonyymisti ja ilman ajanvarausta. Polku ja ensisuoja tekevät myös yhteistyötä.
Tärkeää ja arvostettavaa työtä tekevät näissä paikoissa työskentelevät. Siellä kohdataan aika erilaiset elämän realiteetit kuin mitä arki monelle meistä on. Kiitos Päivi kun otit meidät vastaan tutustumiskäynnille!
