Viikonloppuna juhlittiin uudestaan pääsiäistä, nimittäin vanhan ajanlaskun eli juliaanisen kalenterin mukaista pääsiäistä. Ortodoksit melkein ympäri maailmaa viettävät pääsiäistä sen mukaan. Pääsiäisaika kestää yhtä kauan kuin sitä edeltävä paasto eli 40 päivää...
Viikonloppuna juhlittiin uudestaan pääsiäistä, nimittäin vanhan ajanlaskun eli juliaanisen kalenterin mukaista pääsiäistä. Ortodoksit melkein ympäri maailmaa viettävät pääsiäistä sen mukaan. Pääsiäisaika kestää yhtä kauan kuin sitä edeltävä paasto eli 40 päivää.
Olen ortodoksi. Suomi on ainoita paikkoja, joissa me ortodoksit vietämme pääsiäistä samaan aikaan muiden kanssa. Olen aina aikaisemmin ollut pääsiäisen aikaan Suomessa, joten minulle oli nyt ensimmäinen kerta täällä Belgiassa saada viettää vanhan ajanlaskun mukaista ortodoksista pääsiäistä.
Kummitätini ehdotti, että tutustuisin Brysselissä hänen hyvään ystäväänsä, Euroopan kirkkojen konferenssin pääsihteerinä toimivaan suomalaiseen ortodoksisen kirkon pappiin isä Heikki Huttuseen. Kävin muutama viikko sitten Euroopan kirkkojen konferenssissa vierailulla, ja isä Heikki ehdotti, että voisin osallistua hänen mukanaan ortodoksisen pääsiäisen viettoon tänä viikonloppuna.
Perjantaina romanialaiseen ja kreikkalaiseen kirkkoon
Perjantaina teimme kirkkokierroksen. Ortodoksinen kirkko on kansainvälinen ja monikulttuurinen. Ensimmäisenä menimme kuuden maissa romanialaiseen ortodoksiseen kirkkoon Biserica Ortodoxa Romana Sfantul Nicolaeen. Se sijaitsi eläväisellä alueella. Kirkkorakennus oli muutettu katolisesta kirkosta ortodoksikirkoksi. Kunnostustyö oli edelleen kesken.
Paikka oli täynnä kirkkokansaa. Mukana oli paljon perheitä. Laulu oli uskomattoman kaunista, ja myös kieli kuulosti kauniilta. Isä Heikki käänsi minulle välillä.
Siirryimme ratikalla toiseen kohteeseemme, joka oli kreikkalainen ortodoksinen kirkko Patriarcat Oecumenique Archeveche de Belgique Cathedrale Orhodoxe. Siellä Benelux-maiden metropoliitta Athenagoras piti palveluksen, ja tämäkin paikka oli aivan täynnä. Myös tämä kirkko oli muutettu katolisesta ortodoksiseksi.
Kirkon ulkopuolella oli poliisipartio, koska ristisaattoon osallistui varmaankin tuhat ihmistä! En ole aiemmin ollut mukana näin isossa ristisaatossa, ja kokemus oli hieno! Ristisaatto on ortodoksinen tapa kiertää kirkko tai mennä kirkon ulkopuolelle kulkueessa laulaen ja tuohukset kädessä. Ristisaaton jälkeen palasimme sisälle kirkkoon Kristuksen hautaikonin ali.
Isä Heikki tunsi piispa Athenagoras Peckstadtin ja kävi palveluksen jälkeen juttelemassa tämän kanssa. Saimme sunnuntaiksi kutsun piispan mukaan Bruggeen. Minulle tämä oli aivan ainutlaatuinen kutsu!
Lauantaina yökirkkoon
Lauantaina osallistuimme pienessä Pyhän Siluanin ja Pyhän Martinin ortodoksisessa kirkossa Saint-Gillesin kaupunginosassa yöpalvelukseen. Se alkoi kello 23.30, mutta olimme paikalla jo ensimmäisten joukossa, koska luulimme sen alkavan jo aikaisemmin. Isä Heikki oli ottanut mukaan minulle kirjan, josta saatoin seurata palveluksen kulkua suomeksi.
Ristisaatto oli erilainen kuin Suomessa. Kirkko sijaitsi tavallisessa kerrostalossa, joten kiersimme kirkon kolmesti kadun ja sisäpihan kautta. Ristisaaton lopussa papit koputtivat kirkon oveen.
Tämä oli tunnelmallinen yökirkko. Olen melkein jokaisena pääsiäisenä osallistunut yökirkkoon Järvenpään ortodoksisessa kirkossa, joten tuntui tutulta olla pikkukirkon palveluksessa. Isä Heikki toivotti kirkossa myös suomeksi ”Kristus nousi kuolleista” ja minä osasin siihen vastata ”Totisesti nousi”.
Palveluksen lopussa on paastonneille ortodokseille tarkoitettu ehtoollinen. Pääsiäisyön palvelus ortodokseilla kestää aika myöhään. Monissa kirkoissa, täälläkin, on palveluksen jälkeen yhteinen ateria. Oli ilo saada osallistua tilaisuuteen kirkon yläkerrassa yhdessä paikallisten seurakuntalaisten kanssa.
Piispan kyydissä Bruggeen sunnuntaina
Sunnuntaiaamuna menimme jälleen kreikkalaiseen kirkkoon. Olin edellisyönä kotona vasta niin myöhään, että menin palvelukseen vähän myöhässä. Juuri sopivasti ehdin kuitenkin kuulemaan, kun evankeliumi luettiin suomeksi! Palveluksessa käytettiin lukuisia kieliä.
Lopussa piispa jakoi punaiset pääsiäismunat. Ne kuuluvat ortodoksiseen pääsiäisperinteeseen ja symboloivat ylösnousemusta. Jo lapsuudesta nämä pääsiäiskirkossa jaettavat pääsiäismunat ovat jääneet mieleeni.
Hyppäsimme isä Heikin kanssa piispan kyytiin. Lähdimme kohti kaunista vanhaa Bruggen kaupunkia, joka sijaitsee reilun tunnin päässä Brysselistä ja kuuluu Unescon maailmanperintökohteisiin. Piispa on aiemmin ollut Bruggessa vuosien ajan pappina.
Menimme paikallisen seurakunnan pääsiäislounaalle. Tunnelma oli iloinen! Ortodoksit olivat lainanneet katoliselta kirkolta käyttöönsä isompaa kirkkosalia, jossa tilaisuus järjestettiin.
Nyyttäriperiaatteella seurakuntalaiset olivat tuoneet pöytään tarjoiluja, ja ruuat olivat kerrassaan herkullisia juhlatarjoiluja. Saimme myös nauttia elävästä musiikista. Tunnelma oli kansainvälinen, sillä paikalla oli monista eri maista lähtöisin olevia ihmisiä. Keskusteluja kuuli käytävän monilla eri kielillä.
Tänä vuonna sain siis kaksi unohtumatonta pääsiäiskokemusta! Ensimmäinen oli Italiassa Venetsiassa ja Roomassa katolisen pääsiäisjuhlinnan näkeminen ja toinen osallistuminen täällä Belgiassa Brysselissä ja Bruggessa ortodoksiseen pääsiäiseen. Näistä molemmista kokemuksista olen kiitollinen!
