Luovutin huoneen hotellilla ja jätin repun säilytykseen sinne. Kävin aamiaisella pienessä kahvilassa, josta oli kivat maisemat. Italiassa kahvi on niin hyvää! Ei kuitenkaan kannattaisi mennä paikkoihin, joissa ei ole hintoja esillä, kuten tässä kahvilassa...
Luovutin huoneen hotellilla ja jätin repun säilytykseen sinne. Kävin aamiaisella pienessä kahvilassa, josta oli kivat maisemat. Italiassa kahvi on niin hyvää! Ei kuitenkaan kannattaisi mennä paikkoihin, joissa ei ole hintoja esillä, kuten tässä kahvilassa 😀 Italiassa kahvi on minusta parempaa kuin missään muualla!
Aurinkoinen aamu palatsissa ja vankilassa
Ensimmäisenä ohjelmassa oli Huokausten silta. Se on vuonna 1602 rakennettu katettu silta ja on yksi Venetsian kuuluisimpia siltoja. Kävin katsomassa siltaa toiselta sillalta käsin ulkoa päin ensiksi. Huokausten silta yhdistää vanhat tuomareiden toimitilat ja vankilan. Vangit kulkivat aikoinaan sillan kautta, ja sillan nimi tuleekin vankien viimeisistä huokauksista nähdessään sillan raoista viimeisen kerran vilauksen vapaudesta. Alempi kuva on otettu sillan sisäpuolelta – veikkaan, etteivät vangit nähneet ulkona noin paljoa turisteja!
Nyt paistaa aurinko, mutta menin silti ”sisätilakohteeseen” seuraavaksi eli kuuluisaan Dogen palatsiin. Se oli valtava ja täynnä taidetta. Huone huoneen jälkeen yhä hienompiin huoneisiin. Yksi huoneista oli 52 metriä pitkä!
Dogen palatsista pääsi Hiljaisuuden sillalle. Sen kautta pystyi kulkemaan vankilaan. Aika askeettisen karut olosuhteet vaikutti olleen vangeilla verrattuna vieressä olleeseen loisteliaaseen ja hulppeaan palatsiin.
Ilta kruunasi pitkänperjantain
Pitkäperjantain pitäisi olla tiukin paastopäivä. Vietän tätä pääsiäistä näin pyhiinvaellusmatkan merkeissä, mutta täällä reissussa on vähän hankalaa paastota 😀
Halusin tosiaan vierailla vielä uudestaan Pyhän Markuksen tuomiokirkossa, ja lounaan jälkeen suuntasin sen pitkään jonoon. Ehdin jonottaa jo jonkun aikaa, kunnes poliisit tulivat katkaisemaan jonon ja ilmoittivat, että kirkko on suljettu tältä päivää pääsiäisen takia.
Tämähän tietysti turisteissa herätti hämmennystä, kun kylttien mukaan sen piti olla vielä pari tuntia auki. Minuakin vähän harmitti, kun olin jo sen verran pitkään seissyt jonossa. Huomasin lapusta, että kirkossa olisi tunnin päästä vielä Via Crucis ja illalla messu. Yritin kysellä muilta jonottajilta, tietävätkö mistä ovesta näihin pääsisi osallistumaan. Ei kukaan tiennyt…
No sitten menin kysymään turisteja hätistäneeltä poliisilta, että miten messuun pääsee osallistumaan. Hän ystävällisesti neuvoi menemään jonottamaan Exit-ovelle.
Via Crucis -pääsiäisnäytelmä oli hieno kokemus! Kirkossa oli ihan erilainen tunnelma kuin eilen, kun se oli täynnä turisteja. Nyt kirkossa oli hyvin tilaa, eikä ihmiset räpsineet kuvia koko ajan onneksi. Valaistus oli myös paljon parempi, joten katto ja seinät näyttivät vielä vaikuttavammilta kuin eilen.
Minäkin pääsin jopa kolmanteen riviin istumaan, joten seurasin aivan edestä tätä pääsiäisperinnettä. Kaikki oli tietysti italiaksi, joten kovin paljoa en ymmärtänyt.
Lopuksi kävimme kaikki suutelemassa ristiä. Harras tunnelma, unohtumaton kokemus.
