Mielipidekirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 27.8.2020.
Suomi on monien mahdollisuuksien maa. Lähtökohdista riippumatta täällä voi kouluttautua pitkälle ja vaurastua työtä tekemällä tai yrittämällä. Samalla heikommassa taloudellisessa asemassa olevien hyvinvoinnista pidetään huolta. Nämä seikat ovat yhteinen etumme ja hyvinvointiyhteiskunnan peruspilareita. Toki parannettavaakin riittää.
Tämä kaikki hyvinvointi ei rakennu kestävälle pohjalle, jos sen kulut katetaan jatkuvasti velkarahalla. Velkaantumisen hillitsemiseksi on välttämätöntä onnistua tekemään julkista taloutta vahvistavia työllisyystoimia. Nykypäivän vastuunkanto vaatii valmiutta uudistaa rakenteita rohkealla ja kunnianhimoisella otteella.
Elokuussa julkaistussa Valtiovarainministeriön virkamiestyönä tehdyssä työllisyyspaketissa ehdotetaan useita julkista taloutta vahvistavia keinoja työllisyyden parantamiseksi. Esitellyille uudistuksille, kuten työttömyysetuuksien ja opintotuen muuttamiselle ja ikääntyneitä koskevien varhaisen työelämästä poistumisen väylistä luopumiselle, virkamiehet pystyvät arvioimaan positiiviset laskennalliset vaikutukset.
Uudistuksissa olisi rohkeutta ja kunnianhimoa. Juuri sitä siis, mitä yhteiskunnassa hyvinvoinnin säilyttämiseksi tarvitaan. Keinopaketti on kokonaisuus. Seuraavaksi odotetaan poliittisia päätöksiä.
Keinopaketti ei työntekijän näkökulmasta anna aihetta välttämättä pelkkiin hurraahuutoihin. Osa potentiaalisista keinoista, esimerkiksi vuorotteluvapaasta luopuminen, opintotuen opintopistevaatimusten kiristäminen tai eläkeikää lähestyviin kohdistuvat muutokset, mietityttävät, koska ne tuntuvat kaventavan työelämän joustavuutta eri elämäntilanteissa.
Nuorena aikuisena edessä oleva uraputki näyttäytyy jo muutoinkin kovin pitkänä. Tehokkaiden työllisyystoimien ohella onkin mielestäni välttämätöntä turvata se, että pitkä työura on joustava ja pystyy tarjoamaan elämään varmuutta ja vakautta. On vahvistettava tulevaisuudenuskoa.
Nuoria on ylipäätään autettava pääsemään työnsyrjään kiinni, mihin Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni ehdotti nuorten tulevaisuuspakettia. Meillä Keravallakin nuorisotyöttömyys on herättänyt huolta, ja nuorten työllisyyttä tukevia täsmätoimia tarvitaan myös kuntatasolla.
Miksi toivon joustavuutta ja vakautta? Inhimillisten syiden lisäksi siksi, että jatkuvan velkaantumisen ohella jatkuva vauvakato eli alhainen syntyvyys on riski hyvinvointiyhteiskuntamme kestävyydelle. Työelämän ja perheen sekä perhehaaveiden yhteensovittaminen pitää tehdä helpommaksi hyvällä perhepolitiikalla.
Työelämän joustavuutta pitäisi mielestäni parantaa aktiivisin toimin laajemminkin. Koronakeväänä etätyötä on tehty paljon. Hyväksi havaitut etätyökäytännöt toivottavasti säilytetään. Ne mahdollistavat monipaikkaisen arjen ja vapauttavat työmatkoihin kuluvaa aikaa muuhun käyttöön. Joustavuutta työelämään tuovat lisäksi esimerkiksi joustavat työajat, kattava työterveyshuolto, kehittymisvaihtoehdot ja lämpimästi kannattamani työpaikkaliikunnan mahdollisuus. Nämä toimet auttavat myös jaksamaan työssä paremmin.
Työuralle epävarmuuden tunnetta luovina seikkoina pidän erityisesti määräaikaisten työsuhteiden ketjuuntumista ja nollatuntisopimuksia. Ne voivat sopia joihinkin elämänvaiheisiin, mutta vaikeuttavat tulevaisuudensuunnitelmien tekemistä. Joustavuuden ja vakauden tunteeseen pystytään pitkälti vaikuttamaan ihan työpaikoillakin, toki myös työehtosopimuksissa ja poliittisesti. Sitoutuneet, hyvinvoivat työntekijät ovat yleensä etu myös työnantajille.
Joustavuutta ja vakautta kaivataan, koska on tärkeää, että nyt työikäiset sukupolvet jaksavat virkeinä tehdä työtä yhteiskunnan rakentamiseksi yhä paremmaksi, yhteisten velkojen maksamiseksi ja ikääntyvästä väestöstä huolehtimiseksi. Uskon, että joustavuus antaa tilaa haaveille ja vakaus luo uskallusta toteuttaa niitä: tehdä yksilöllisesti sopivia elämänvalintoja luottavaisin mielin. Joustavuutta ja vakautta tarvitaan siksikin, jotta Suomi näyttäytyy mahdollisuuksien maana myös meille, jotka olemme vasta työelämän alkutaipaleella.
Inna Kallioinen
OTM
Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu, Kerava