Mielipidekirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 12.12.2018.
Loppuvuosi on budjetoinnin aikaa. Talous yksin on aika kuiva ja kylmä aihe. Kestävä talous on kuitenkin välttämätön pohja kestävälle hyvinvointiyhteiskunnalle.
Kunnan budjetissa on syvimmillään kyse yhteisten rahojen ja yhteisen hyvinvoinnin tulevaisuudesta omassa lähiympäristössämme. Hyvin hoidettu talous mahdollistaa paljon sellaista hyvää, joka näkyy meille kaikille arjessamme. Yhtä tärkeää kuin saada läpi budjetin kautta uusia palveluja tai hankintoja on kantaa vastuuta siitä, miten kaikki kulut rahoitetaan.
Meillä Keravalla kaupunki velkaantuu huimaan tahtiin suurten investointien vuoksi. Vaikka monet investoinnit ovat välttämättömiä, velkataakan nopea moninkertaistuminen herättää huolta tulevaisuuden taloudenhallinnasta.
Onko varmasti niin, että taloutemme on velkaantuessammekin edelleen vakaalla pohjalla? Selviämmekö yhteisistä veloistamme silloinkin, kun korot lähtevät nousuun? Muistammeko sen, että keravalaiset nuoret ovat heitä, jotka velkoja maksavat vielä pitkälle tulevaisuuteen? Heidän veronmaksuinnokkuutensa ei ole välttämättä sen suurempaa kuin aiempien sukupolvien.
Velkataakan kasvaessa on erityisen tärkeää tehdä järkeviä talousratkaisuja. On pyrittävä oikeudenmukaisuuteen kaikkien lisää resursseja tarvitsevien ryhmien välillä. Talousvaikutuksiltaan suurten rakennushankkeiden riskit on minimoitava. Menneisyyden virheistä pitää ottaa opiksi, kun päätetään vaikkapa Keskuskoulun kohtalosta.
Se, että Keravalla varaudutaan varhaiskasvatuksen henkilökunnan palkankorotuksiin, osoittaa sydämen sivistystä. Varhaiskasvatuksessa lasten parissa tehtävä työ on tärkeää, ja alalla työntekijöistä on kova kysyntä. Palkkauksen pitää korreloida työn vaatimaan koulutukseen.
Toivottavasti Keravaa kehitetään ensi vuonnakin elinvoimaisemmaksi kaupungiksi, jossa kaikilla on mahdollisuudet hyvään ja turvalliseen elämään. Pidetään talous tasapainossa, kuljetaan keskitietä.
Vaikka hyvin hoidettu talous on hyvinvointiyhteiskunnan peruspilareita, tarvitaan hyvän yhteiskunnan rakentamiseen muutakin. Hyvinvointiyhteiskunnan juuret pohjaavat inhimillisyyteen ja sivistykseen.
Voimme jokainen tehdä toisillemme tästä yhteiskunnasta paremman paikan. Avaimia tähän antavat toisen ihmisen aito kohtaaminen, keskusteleminen ja tarkkaavainen kuunteleminen.
Inna Kallioinen
